automaattiautot

[Ari Saastamoinen]

Nyt kun on uutisoitu siitä, että überin automaattiauto ajoi naisen
kuoliaaksi. Niin odottelin mielenkiinnolla raporttia siitä, että
millainen tilanne toi oli, ja miksi se automaatti feilas, ja oliko
tilanne sellainen, että ihminen olisi ehkä pärjännyt paremmin.

No nyt tuosta kolaritilanteesta on video, niin ensimmäinen mieleeni
tuleva asia tuosta oli se, että eikö ko. nainen ollut ikinä kuullut
heijastimista. Tosin ihan heijastimista riippumatta, kyllä lidarin
tuo olisi pitänyt havaita, ja automaatissa on ollut kyllä ihan selvä
bugi jossain.

https://tekniikanmaailma.fi/poliisi-julkaisi-videota-kuolonkolarista-jossa-itseohjautuva-uber-tormasi-jalankulkijaan-video-poikkeaa-aiemmasta-kuvauksesta/

[Asko]

Post by Ari Saastamoinen
Nyt kun on uutisoitu siitä, että überin automaattiauto ajoi naisen
kuoliaaksi. Niin odottelin mielenkiinnolla raporttia siitä, että
millainen tilanne toi oli, ja miksi se automaatti feilas, ja oliko
tilanne sellainen, että ihminen olisi ehkä pärjännyt paremmin.

Mä olin jostain kuulevinani, että kyseinen onnettomuus tapahtui
parkkihallissa siten että henkilö jäi puristuksiin auton ja seinän
väliin. Ilmeisesti olen nähnyt unta, kun tuo video näyttääkin
onnettomuuden pimeältä maantieltä.

Post by Ari Saastamoinen
No nyt tuosta kolaritilanteesta on video, niin ensimmäinen mieleeni
tuleva asia tuosta oli se, että eikö ko. nainen ollut ikinä kuullut
heijastimista. Tosin ihan heijastimista riippumatta, kyllä lidarin
tuo olisi pitänyt havaita, ja automaatissa on ollut kyllä ihan selvä
bugi jossain.

Käsittääkseni heijastimia ei juuri tunneta skandinavian ulkopuolella.
Kenties Kanadassa niitä on myös, mutta ei juuri muualla?

Tuossa näkyy hyvin myös edellisessä säikeessä keskusteltu asia
(katuvalot eivät muuta yötä päiväksi). Vaikka on katuvalot molemmin
puolin tietä juuri ennen onnettomuuspaikkaa, niin katuvalojen jälkeen on
pimeämpää. Tässä tapauksessa näkeminen juuri tuohon onnettomuuspaikalle
olisi voinut olla jopa helpompaa säkkipimeällä, ilman katuvalojen
tuottamaa kontrastieroa. Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt
seurata tietä, eikä tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen
kolaria.

Minullekin on sattunut viime vuosien aikana pari kertaa tilanne, että 80
km/h maantie on kyllä valaistu, mutta juuri sen yhden viallisen
katuvalon kohdalla peura ylittää tietä. Mahtavatko olla niinkin fiksuja
elukoita, että jo kaukana pellolta lähestyessään tietoisesti valitsevat
sen pimeimmän ja suojaisimman reitin itselleen? Kyllä mä melko herkästi
pidän kaukovalot päällä "valaistullakin" tieosuudella, jos
vastaantulijoita ei ole.

-Asko

[Asko]

Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.

Markukselle pitää vielä sanoa, että jos katuvalot olisi verrattavissa
päivänvaloon, niin tuo ihmiskuljettaja olisi tuolloin 4 - 5 sek ennen
kolaria tielle vilkaistessaan nähnyt lähestyvän jalankulkijan ja olisi
kyennyt ajoissa pysäyttämään. Tässä on siis erinomaisen hyvä esimerkki,
että katuvalot eivät tee yöstä päivää... eivät edes ajoradalla, saati
sitten ojan pohjalle tai metsän reunaan asti.

Lidar-tekniikan kantomatkaa ja erottelukykyä en tunne kovin hyvin. Se
ilmeisesti näkee tasan yhtä "hyvin" yöllä ja päivällä? Kova vesisade tai
lumisade luultavasti häiritsee Lidariakin?

-Asko

[Mikko Saukkoriipi]

Post by Asko

Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.

Markukselle pitää vielä sanoa, että jos katuvalot olisi verrattavissa
päivänvaloon, niin tuo ihmiskuljettaja olisi tuolloin 4 - 5 sek ennen
kolaria tielle vilkaistessaan nähnyt lähestyvän jalankulkijan ja olisi
kyennyt ajoissa pysäyttämään. Tässä on siis erinomaisen hyvä esimerkki,
että katuvalot eivät tee yöstä päivää... eivät edes ajoradalla, saati
sitten ojan pohjalle tai metsän reunaan asti.
Lidar-tekniikan kantomatkaa ja erottelukykyä en tunne kovin hyvin. Se
ilmeisesti näkee tasan yhtä "hyvin" yöllä ja päivällä? Kova vesisade tai
lumisade luultavasti häiritsee Lidariakin?
-Asko

Valoisuuserot tuskin haittaavat merkittävästi koska LIDAR käyttää tietyn
taajuuden laserpulsseja, voimakas auringonvalokaan tuskin voi olla niin
voimakasta että lasersäde peittyisi.

Sateet varmasti jossain mielessä häiritsevät LIDAR:ia, mutta oikein
toteutettuna se varmaan näkee niiden läpi. Miljoonista lasersäteistä
suuren osan luulisi pääsevän vesipisaroiden ja lumihiutaleiden ohi
osumaan kiinteisiin objekteihin.

Muutama viikko sitten uutisointiin kuin LIDAR:lla paikallettiin valtavan
maya-kaupungin rauniot Guatemalan sademetsästä. LIDAR pystyy näkemään
sademetsän puiden lehvästön läpi ja skannaamaan tarkasti maastonmuodot.

Exclusive: Laser Scans Reveal Maya "Megalopolis" Below Guatemalan Jungle
https://news.nationalgeographic.com/2018/02/maya-laser-lidar-guatemala-pacunam/

[Ari Saastamoinen]

Valoisuuserot tuskin haittaavat merkittävästi koska LIDAR käyttää
tietyn taajuuden laserpulsseja, voimakas auringonvalokaan tuskin voi
olla niin voimakasta että lasersäde peittyisi.

Just luin jostain tuon auto-onnettomuuden yhteydessä väitteen, että
voimakkaat valoisuden vaihtelut riittävän nopeasti kuulemma
häiritsisivät lidaria, ja se siis toimis pimeessä ja valoisassa, mutta
"välkkeessä" huonosti.

[Asko]

Post by Ari Saastamoinen
Just luin jostain tuon auto-onnettomuuden yhteydessä väitteen, että
voimakkaat valoisuden vaihtelut riittävän nopeasti kuulemma
häiritsisivät lidaria, ja se siis toimis pimeessä ja valoisassa, mutta
"välkkeessä" huonosti.

Siitäkin tulee aikanaan mielenkiintoista, kun pikkupojat tai terroristit
ryhtyvät moottoritien laidalta välkyttelemään laservaloja robottiautoja
kohti. Entäs jos ympärillä on näköetäisyydellä 10 muutakin
lidar-robotti-autoa, häiritseeköhän ne toinen toisiaankin?

-Asko

[MStr]

Post by Asko
Siitäkin tulee aikanaan mielenkiintoista, kun pikkupojat tai terroristit
ryhtyvät moottoritien laidalta välkyttelemään laservaloja robottiautoja
kohti. Entäs jos ympärillä on näköetäisyydellä 10 muutakin
lidar-robotti-autoa, häiritseeköhän ne toinen toisiaankin?

Jos ne lidarit eivät ole ihan leluja niin eivät häiritse.
Teollisuudessa noita käytetään paljon erilaisissa tilanteissa, vaikka
tunnistamaan kappaleita liukuhihnalla esimerkiksi kolmen laitteen ryhminä.

++MStr

[MStr]

Post by Asko

Toisaalta, ihmiskuljettajankin olisi pitänyt seurata tietä, eikä
tuijotella kännykkäänsä kokonaiset 4 - 5 sek ennen kolaria.

Markukselle pitää vielä sanoa, että jos katuvalot olisi verrattavissa
päivänvaloon, niin tuo ihmiskuljettaja olisi tuolloin 4 - 5 sek ennen
kolaria tielle vilkaistessaan nähnyt lähestyvän jalankulkijan ja olisi
kyennyt ajoissa pysäyttämään. Tässä on siis erinomaisen hyvä esimerkki,
että katuvalot eivät tee yöstä päivää... eivät edes ajoradalla, saati
sitten ojan pohjalle tai metsän reunaan asti.

Kannattaa miettiä näkemistä käytännössä. Sinne sivulle ei näe valoisaan
aikaan, koska sinne ei näe jos ei ihan erikseen katso jolloin ei katso
sinne minne on menossa, ja vähäinenkin este (puu, pensas, A-pilari)
estää näkemisen riittävän leveälle.

Pimeä ei muuta sitä tosiseikkaa, että nopeuden kasvaessa syntyy
"putkinäkö". Jos haluaa väistää sivusta tulevaa kohdetta niin myös
valoisaan aikaan pitää vähentää nopeutta.

Minkä kokoisen kohteen näet 5 sekuntia ennen kuin ohitat sen?
Kuinka pitkälle kyseinen kohde etenee 5 sekunnin aikana?
Kuinka leveä näkökenttäsi on 80km/h nopeudessa? Entä 100km/h?
Olikohan se TM joka tutki tuota aikoinaan ja näkökentän kapeneminen oli
muistaakseni luokkaa 15 astetta per 20km/h.

++MStr

[Asko]

Post by MStr
Minkä kokoisen kohteen näet 5 sekuntia ennen kuin ohitat sen?

Kyllä mä tuon fillarin taluttajan olisin nähnyt, jos videolla nähdyssä
tilanteessa olisi päivän valo. Kyseessä oli suora tieosuus.

Post by MStr
Kuinka pitkälle kyseinen kohde etenee 5 sekunnin aikana?

Ehkä siinä videon alussa (5 sek ennen kolaria) se fillaristi oli vasta
tulossa ajoradalle, kenties pensaan tms. näkemäesteen takaa. Mutta jo
pari sekuntia myöhemmin se fillaristi olisi ollut nähtävissä
vastaantulijoiden kaistalla ja väistettävissä. Jos valoa olisi ollut
riittävästi ja kuljettajan silmät auki.

Post by MStr
Kuinka leveä näkökenttäsi on 80km/h nopeudessa? Entä 100km/h?
Olikohan se TM joka tutki tuota aikoinaan ja näkökentän kapeneminen oli
muistaakseni luokkaa 15 astetta per 20km/h.

Aika mustavalkoiselta tutkimukselta kuulostaa. Toki, vauhdin myötä
näkökenttä kapenee, mutta ei siinä kuitenkaan muodostu mitään
ravihevoselle tarkoitettuja "silmälappuja", vaan se näkökentän
reuna-alue muuttuu vaan vähän sumeammaksi tai siirtyy aktiivisen
näkemisen alueelta ehkä enemmänkin alitajuisen näkemisen alueelle.

Jos tie säilyy yhtä kapeana, mutta rajoitus nousee 80 -> 100, niin kyllä
mä tiedostan että oma näkökenttäni jonkun verran "kapenee", eli ajaminen
vaatii enemmän keskittymistä ja maisemien ihailuun jää vähemmän aikaa.

Pelkän nopeuden kasvun lisäksi väittäisin, että tuohon vaikuttaa muutkin
olosuhteet. Jos rekka tulee mutkassa vastaan ja ajokaistani näyttää
kapealta, niin kyllä mun katse kohdistuu hyvin tiivisti siihen omalle
kaistalleni, enkä juuri muuta noteeraa. Rekan takana saa vaikka
lentokone pudota tielle, niin se saattaa jäädä minulta huomaamatta, kun
keskityn sen rekan kohtaamiseen. Mutta, samassa nopeudessa, suoralla
tieosuudella, ilman vastaantulijoita tai tiessä olevia kuoppia
varottavana, silmäni rentoutuvat ja ryhtyvät aktiivisemmin skannailemaan
myös niitä ojanpientareita tien molemmilla puolin.

Pimeällä joutuu enemmän keskittymään oikean ajolinjan ylläpitämiseen,
kun taas valoisaan aikaan näkee pikaisellakin vilkaisulla puoli
kilometriä eteenpäin, niin jää enemmän aikaa nähdä myös ojanpientareille.

-Asko

[Lume Laipio]

"Asko"

vauhdin myötä näkökenttä kapenee, mutta ei siinä kuitenkaan muodostu
mitään ravihevoselle tarkoitettuja "silmälappuja", vaan se näkökentän
reuna-alue muuttuu vaan vähän sumeammaksi tai siirtyy aktiivisen näkemisen
alueelta ehkä enemmänkin alitajuisen näkemisen alueelle.

Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?
Tarkoitatko unia?
Kovin väsyneenä ei pitäisi ajaa ollenkaan, kaikkein vähiten
suurella nopeudella.

[Asko]

Post by Lume Laipio
Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?

Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.

Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.

Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään
on mahdollista ulos nähdä.

Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota. Mutta jos siellä
vilahtaa vaaleanpunainen elefantti, neonkeltainen kuumailmapallo, tms.
tavallisuudesta poikkeavaa, niin kyllä alitajunta herättelee aivoja
kohdistamaan aktiivisen näkemisen siihen suuntaan.

Mielestäni myös pellolla juokseva rusakko tai hirvi kuuluu noihin, jotka
alitajunta kyllä huomaa ja herättää kuljettajan katsomaan sinne päin.
Sen sijaan pellolla paikallaan seisova tai makaava eläin voi jäädä
kokonaan huomaamatta. Eläinten suojavärit ovat evoluution kehittämiä ja
niiden tarkoituskin on pitää eläin "näkymättömissä". Parhaimmat
suojaväritykset ovat niin hyviä, että suoraan kohti katsoessakaan et
huomaa eläintä, vaikka olisit jo päälle astumassa.

Kaupungissa tämä alitajuinen näkeminen tuottaa joskus hauskoja
tilanteita. Saatat ajaa jonkun rakennuksen ohi päivittäin vuosien ajan,
mutta et ole kiinnittänyt mitään huomiota sen rakennuksen julkisivuun.
Kunnes sitten eräänä päivänä siellä keinuu ikkunanpesijä tuulessa, tms.
tavallisuudesta poikkeavaa liikehdintää, joka saa sinut katsomaan
rakennusta kohti ja huomaamaan julkisivussa olevia yksityiskohtia
(koristepatsas, mainosteksti, tms.) joita et ole aiemmin huomannut.

-Asko

[Lume Laipio]

"Asko"

Post by Asko

Post by Lume Laipio
Mitähän tuo "alitajuinen näkeminen" autolla ajaessa on?

Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.
Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.
Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään on
mahdollista ulos nähdä.
Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota.

Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.

"Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."

Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.

[P.V.]

Post by Lume Laipio

Post by Asko
Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.
Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.
Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään on
mahdollista ulos nähdä.
Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota.

Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
"Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."
Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.

Ei niinkään omituista höpötystä, mutta ehkä normaalin näköprosessin lievää
väärinymmärrystä. Itse käsittäisin näkökyvyn toiminnan nopeasti liikkuessa
toimivan siten, että sen "aktiivisen näkemisen alueen" sisältö tulee aivojen
"tietoisimpaan osaan" saakka varsinaisena kuvana. Ulkopuoliselta alueelta
aivoihin tulee jonkinlaisessa esikäsittelyssä vahvasti karsittua tietoa:
ensisijaisesti tieto siellä tapahtuvista nopeista liikkeistä (eräänlaisien
suuntavektorien tapaan), ja ehkä myös erittäin alhaisen resoluution kuvaa.

Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne oikeaa
termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä tiheämpään ja
tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei ole rajaton, tahdin
kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen ulkopuolelta tulee sitten
sellaista tietoa, jonka perusteella on tarkoitus havaita, milloin siellä on
jotain, mihin katse ehkä kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on
vaaleanpunainen elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti
vain on paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se
aiheuttaa ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja nopeammin
liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.

(En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
luettuun ja havaittuun.)

P.V.

[Lume Laipio]

"P.V."

"Lume Laipio"

Post by Lume Laipio

Post by Asko
Heitän tähän nyt astelukuja, joita en ole mistään tarkistanut, mutta
auttavat hahmottamaan sitä mitä tarkoitan.
Oletetaan että 100 km/h nopeudessa kuljettaja näkee aktiivisesti ehkä 10
asteen sektorin suoraan edessään, eli lähinnä asfaltoidulla alueella
olevat tienkäyttäjät, esteet ja pinnan epätasaisuudet.
Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään
on mahdollista ulos nähdä.
Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella", eli
normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota.

Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
"Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."
Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.

Ei niinkään omituista höpötystä, mutta ehkä normaalin näköprosessin lievää
väärinymmärrystä. Itse käsittäisin näkökyvyn toiminnan nopeasti liikkuessa
toimivan siten, että sen "aktiivisen näkemisen alueen" sisältö tulee
aivojen "tietoisimpaan osaan" saakka varsinaisena kuvana. Ulkopuoliselta
alueelta aivoihin tulee jonkinlaisessa esikäsittelyssä vahvasti karsittua
tietoa: ensisijaisesti tieto siellä tapahtuvista nopeista liikkeistä
(eräänlaisien suuntavektorien tapaan), ja ehkä myös erittäin alhaisen
resoluution kuvaa.

No jos näkökenttä on rajattu, ei sen ulkopuolelta voi tulla ainakaan minulle
mitään tietoa normaalitilaisten aivojeni käsiteltäviksi kuviksi.
-Tai sitten olen vain niin maanläheisyyteen rajoittunut käytännön ihminen,
että aistini ovat jo niin turtuneet materiaaliseen maailmaan, että minulla
ole
ollut tuollaisia rajakokemuksiin viittaavia tilanteita.
Tuollainen ominaisuus olisi kieltämättä hyödyksi esimerkiksi korttipelissä,
kun näkisi vastapelaajan kortit jne.

[Asko]

Post by P.V.
Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne oikeaa
termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä
tiheämpään ja tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei
ole rajaton, tahdin kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen
ulkopuolelta tulee sitten sellaista tietoa, jonka perusteella on
tarkoitus havaita, milloin siellä on jotain, mihin katse ehkä
kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on vaaleanpunainen
elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti vain on
paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se aiheuttaa
ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja nopeammin
liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.
(En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
luettuun ja havaittuun.)

Olet ainoa joka tunnut ymmärtäneen pointtini. Ei minullakaan ole
lähteitä ja se "alitajuinen näkeminen" oli ihan lennossa keksimäni
termi. Hyvä, että joku kuitenkin ymmärsi mitä tarkoitan.

-Asko

[MStr]

Post by Asko

Post by P.V.
Nopeammin liikkuessa sen "aktiivisen näkemisen alueen" (en tunne
oikeaa termiä, mutta tuskin se tuokaan on) sisältöä aletaan käsitellä
tiheämpään ja tiheämpään tahtiin, ja koska aivojen käsittelynopeus ei
ole rajaton, tahdin kasvaessa aluetta joudutaan supistamaan. Alueen
ulkopuolelta tulee sitten sellaista tietoa, jonka perusteella on
tarkoitus havaita, milloin siellä on jotain, mihin katse ehkä
kannattaisi suunnata. Jos alueen ulkopuolella on vaaleanpunainen
elefantti, siitä ei tule juuri mitään tietoa, jos elefantti vain on
paikallaan. Mutta jos elefantti liikkuu riittävän nopeasti, se
aiheuttaa ärsykkeen kääntää katse sen suuntaan -- mitä suurempi ja
nopeammin liikkuva kohde, sitä voimakkaampi ärsyke.
(En osaa mitään lähteitä osoittaa, koska tämä perustuu vuosien mittaan
luettuun ja havaittuun.)

Olet ainoa joka tunnut ymmärtäneen pointtini. Ei minullakaan ole
lähteitä ja se "alitajuinen näkeminen" oli ihan lennossa keksimäni
termi. Hyvä, että joku kuitenkin ymmärsi mitä tarkoitan.

Ja sinulla tuntuu olevan erityisen hyvä katse kun näet ne
vaaleanpunaiset fantit nopeudesta riippumatta. Tavallisella näkökyvyllä
niitä fantteja jää näkemättä yhä enemmän nopeuden kasvaessa. Ihan sinun
alitajunnasta riippumatta.

++MStr

[MStr]

Post by Lume Laipio
Omituista höpötystä. Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.
"Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta
näkyvästä valosta, jonka näköaisti välittää aivoihin.
Tulkinnan seurauksena syntyy näköhavainto."
Jos ihminen kuitenkin näkee jotakin näkökenttänsä ulkopuolelta,
on kyse hallusinaatioista tai muista harhoista, eikä ihminen ole
ajokunnossa. Tila voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Pohdi omaa
tilaasi ja tee siitä rehelliset johtopäätökset. Meidän kaikien parhaaksi.

On olemassa mahdollisuus, että joku pystyy näkemään ääreisnäköalueella
kaiken.
Minullakin oli lähisukulaisia joilta puuttui värinäkö kokonaan, jolloin
heidän näkökykynsä oli aivan poikkeuksellinen. Tarkkaa mustavalkonäköä
mahdollisesti paljon laajemmin kuin muilla tarkkaa näköä koska silmässä
todennäköisesti oli vain yhdentyyppisiä aistisoluja.

++MStr

[Asko]

Post by Lume Laipio
Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.

Missä niin on osoitettu? Kyllä se fysiinen näkökenttä pysyy vauhdista
riippumatta siinä 180 asteen tietämillä. Mutta vauhdin kasvaessa,
"aktiivisen katselun sektori" kapenee. Jo kävellessäkin sitä keskittyy
enemmän katsomaan suoraan eteensä, kuin sivuilla olevia maisemia.
Mopoillessa 40 km/h näkökenttä kapenee ja suuntautuu kauemmas eteen,
vaikka A-pilareitakaan ei ole häiritsemässä. Autoillessa 120 km/h
näkökenttä on jo niin kapea, että ojiakaan ei juuri tule seurattua,
mutta jossain 200 - 500 m "suoraan" edessä pellolla juoksevan hirven
saattaa huomata, jos valoa riittää, eikä ajoradalla ole mitään erityistä
seurattavaa.

-Asko

[Asko]

Post by Lume Laipio
Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.

Missä niin on osoitettu? Kyllä se fyysinen näkökenttä pysyy vauhdista
riippumatta siinä 180 asteen tietämillä. Mutta vauhdin kasvaessa,
"aktiivisen katselun sektori" kapenee. Jo kävellessäkin sitä keskittyy
enemmän katsomaan suoraan eteensä, kuin sivuilla olevia maisemia.
Mopoillessa 40 km/h näkökenttä kapenee ja suuntautuu kauemmas eteen,
vaikka A-pilareitakaan ei ole häiritsemässä. Autoillessa 120 km/h
näkökenttä on jo niin kapea, että ojiakaan ei juuri tule seurattua,
mutta jossain 200 - 500 m "suoraan" edessä pellolla juoksevan hirven
saattaa tuurilla huomata, jos valoa riittää, eikä ajoradalla ole mitään
erityistä seurattavaa.

Selän takaa kirkkaasti paistava aurinko parantaa kontrastia ja muodostaa
varjoja, jolloin se juokseva hirvi voi näyttäytyä todellisuutta
isompana, kun varjonsa liikkuu myös - tällöin hirvi on huomattavasti
helpompi havaita kuin pilvisellä säällä.

Myös puhtaan valkoista taustaa vasten harmaanruskea hirvi on helpompi
havaita, kuin savista kynnöspeltoa vasten. Tuollainen trolli ehkä on
tästäkin eri mieltä?

-Asko

[Lume Laipio]

"Asko"

Post by Asko

Post by Lume Laipio
Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.

Myös puhtaan valkoista taustaa vasten harmaanruskea hirvi on helpompi
havaita, kuin savista kynnöspeltoa vasten. Tuollainen trolli ehkä on
tästäkin eri mieltä?

No jos ei se ole trollaamista, että väittää näkevänsä jotakin
näkökenttänsä ulkopuolelta, niin se on uustermillä sanottuna
minun puolestani vaikka askoilua.

[MStr]

Post by Asko

Post by Lume Laipio
Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.

Missä niin on osoitettu? Kyllä se fyysinen näkökenttä pysyy vauhdista
riippumatta siinä 180 asteen tietämillä.

Päätä kääntämällä ja yläruumista kiertämällä näkee 360 astetta
nopeudesta riippumatta.


++MStr

[Lume Laipio]

Post by Asko

Post by Lume Laipio
Jos on käytännössä osoitettu, että ihmisen
näkökenttä keventuu vauhdin kasvaesssa, niin näkökentällä
tarkoitetaan vain sitä aluetta, jonka ihminen silmillään näkee.

Missä niin on osoitettu? Kyllä se fyysinen näkökenttä pysyy vauhdista
riippumatta siinä 180 asteen tietämillä.

Päätä kääntämällä ja yläruumista kiertämällä näkee 360 astetta nopeudesta
riippumatta.

Tämä on taivahan tosi!

[MStr]

Post by Asko
Tutkitusti ihmisen näkökenttä on kuitenkin jopa yli 180 astetta, tosin
A-pilarien väliin taitaa jäädä lähemmäs 100 astetta se mitä ylipäätään
on mahdollista ulos nähdä.

A-pilarien jälkeen on vielä peilit joista myös syntyy huomioita.
Ääreisnäkö on todella huono huomaamaan valaisemattomia kohteita.
Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
tasaiseen palavat.
Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
vilkuilla?

Post by Asko
Mielestäni myös pellolla juokseva rusakko tai hirvi kuuluu noihin, jotka
alitajunta kyllä huomaa ja herättää kuljettajan katsomaan sinne päin.

Voi kun noin oikeasti olisi. Todella harvalla on niin hyvä näkö, että
rusakko näkyy kovinkaan leveässä sektorissa satasen nopeudessa.

Post by Asko
Kaupungissa tämä alitajuinen näkeminen tuottaa joskus hauskoja
tilanteita. Saatat ajaa jonkun rakennuksen ohi päivittäin vuosien ajan,
mutta et ole kiinnittänyt mitään huomiota sen rakennuksen julkisivuun.
Kunnes sitten eräänä päivänä siellä keinuu ikkunanpesijä tuulessa, tms.
tavallisuudesta poikkeavaa liikehdintää, joka saa sinut katsomaan
rakennusta kohti ja huomaamaan julkisivussa olevia yksityiskohtia
(koristepatsas, mainosteksti, tms.) joita et ole aiemmin huomannut.

Yksi hyvä testi on katsella kun kaksi porukkaa, yksi tummissa ja toinen
vaaleissa paidoissa, heittelee koripalloa keksenään. Jos oikeasti yrität
laskea vaaleiden syöttöjä toisilleen niin et huomaa gorillaa, vaikka
tiedät sen esiintyvän videossa.
Jos jatkuvasti etsit pusikossa lymyävää rusakkoa ajat edessä hidastavan
tai jopa tasavauhtia köröttelevän rekan perään.
Meillä on yleensä apukuskin kanssa työnjako, että kuski hoitaa
ajamaista, seuraa liikennettä ja liikennemerkkejä, ja apukuski seuraa
kaikkea muuta ja varoittaa esimerkiksi hirvieläimistä koska hänellä on
paljon enemmän kapasiteettia siihen kun ei tarvitse katsoa mittareita
tai peilejä.
Kaupungissa apukuski katselee rakennustelinelta roikkujia.

++MStr

[Asko]

Post by MStr
Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
tasaiseen palavat.
Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
vilkuilla?

Vaikka tuijotan suoraan eteen, niin kyllä oikein säädetyt peilit
tarjoilevat minulle informaatiota sinivilkuista, vaikka en aktiivisesti
peileihin katsoisikaan.

Myös takanani jo 10 minuuttia roikkunut henkilöauto onnistuu joskus
"yllättämään" minut, siten että hän on jo lähes rinnallani menossa ohi,
kun alitajuntani herättelee minua, että sivupeilissä näkyy nyt jotain
muuta kuin hetki sitten. Jos ohitusmerkki kaukovaloilla olisi
voimissaan, niin alitajuntani herättäisi minut jo siinä vaiheessa kun
valo vilahtaa keskipeilissä. Toisaalta, ei ne ohitukset yleensä aiheuta
minulle mitään toimenpiteitä, niin mulle on ihan yksi lysti, vaikkei
ohitusmerkkiä kaukovaloilla enää annetakaan. Mutta sekin on vaan
erinomainen esimerkki ärsykkeestä, jonka alitajuinen näkökenttä huomaa,
vaikka aktiivinen näkökenttä on juuri sillä sekunnilla kohdistettu muualle.

Kun "sivusilmällä" tai "alitajuisesti" huomaan jotain vilahtavan
peilissä, niin katson sitä peiliä tarkemmin vasta sen _jälkeen_. Toki
katselen ihan aktiivisestikin niitä peilejä silloin tällöin
(rauhallisella maantiellä kenties vain kerran 5-20 sekuntiin).
Vilkuilujen välissä tilanne voi joskus muuttua oleellisestikin, kuten
noista kahdesta yllä olevasta esimerkistä huomaat?

-Asko

[MStr]

Post by Asko

Post by MStr
Sivupeilestäkin näkyy valot, varsinkin vilkkuvat, paljon paremmin kuin
tasaiseen palavat.
Koska ääreisnäkö on todella huono pitää peileihin katsoa. Jos oikeasti
alitajuinen näkeminen olisi toimivaa niin miksi niihin koskaan pitäisi
vilkuilla?

Vaikka tuijotan suoraan eteen, niin kyllä oikein säädetyt peilit
tarjoilevat minulle informaatiota sinivilkuista, vaikka en aktiivisesti
peileihin katsoisikaan.

Mutta antaako ne peilit sinulle informaatiota valottomista kohteista
takanasi? Eli näetkö sen hirven joka odotti, että menet ensin ja sitten
ylittää tien? Ei sitä hirveä tarvitse nähdä eikä näkemättömyydestä ole
mitään haittaa tai vaaraa, ihan vain mielenkiinnosta kysyn.
Samalla tavallahan tarkan katseen rajalla edessä oleva valoton hirvi
näkyy. Ja se taas ehkä kannattaisi nähdä. Hirvillä ei muistaakseni ole
ajovalopakkoa eivätkä ne juurikaan käytä edes heijastimia.

Post by Asko
Myös takanani jo 10 minuuttia roikkunut henkilöauto onnistuu joskus
"yllättämään" minut, siten että hän on jo lähes rinnallani menossa ohi,
kun alitajuntani herättelee minua, että sivupeilissä näkyy nyt jotain
muuta kuin hetki sitten. Jos ohitusmerkki kaukovaloilla olisi
voimissaan, niin alitajuntani herättäisi minut jo siinä vaiheessa kun
valo vilahtaa keskipeilissä. Toisaalta, ei ne ohitukset yleensä aiheuta
minulle mitään toimenpiteitä, niin mulle on ihan yksi lysti, vaikkei
ohitusmerkkiä kaukovaloilla enää annetakaan. Mutta sekin on vaan
erinomainen esimerkki ärsykkeestä, jonka alitajuinen näkökenttä huomaa,
vaikka aktiivinen näkökenttä on juuri sillä sekunnilla kohdistettu muualle.

Pellolla lymyävä rusakko ei vilkauta kaukovaloja lähtiessään ylittämään
tiedä, ja silti näet sen alitajuntaisesti, vaikka jatkuvasti esillä
oleva valoilla varustettu auto pystyy sinut yllättämään. Nyt en oikein
ymmärrä, näetkö alitajuisesti vain etuviistoon mutta et peilien kautta, vai?

[Ari Saastamoinen]

Post by Asko
Kaikki tuon 10 asteen ja 100 asteen välissä olevat kohteet (mutkat,
pientareet, pellot) ovat siellä "alitajuisen näkemisen alueella",
eli normaalisti niihin ei juurikaan kiinnitä huomiota. Mutta jos
siellä vilahtaa vaaleanpunainen elefantti, neonkeltainen
kuumailmapallo, tms. tavallisuudesta poikkeavaa, niin kyllä
alitajunta herättelee aivoja kohdistamaan aktiivisen näkemisen
siihen suuntaan.

Luulet vaan, ihmiset eivät huomaa kaikkea, edes tavallisuudesta
poikkeavaa, vaikka se olisi ihan keskellä näkökenttää, mikäli eivät
osaa sitä odottaa. Jos jostain näet sellaista televisiosarjaa kuin
Brain Games, niin kannattaa katsoa. Ihminen ihan oikeasti EI näe
asioita, joita ei osaa odottaa (ainakaan kaikkia)

[Asko]

Post by Ari Saastamoinen
Luulet vaan, ihmiset eivät huomaa kaikkea, edes tavallisuudesta
poikkeavaa, vaikka se olisi ihan keskellä näkökenttää, mikäli eivät
osaa sitä odottaa. Jos jostain näet sellaista televisiosarjaa kuin
Brain Games, niin kannattaa katsoa. Ihminen ihan oikeasti EI näe
asioita, joita ei osaa odottaa (ainakaan kaikkia)

Totta tuokin. Useamman kerran olen ajanut kuoppaan tai kivi kolissut
lokasuojassa, kun en ole sitä nähnyt.

Ihminen näkee kaikin puolin niin kovin erilailla kuin lidar,
ultraäänitutka tai digikamera. Autoilussa nämä eri tekniikat
parhaimmillaan yhdistyvät lähes täydellisesti toimivaksi
kokonaisuudeksi, mutta ketjun aloitusviestissä nähty kehityssuunta ei
ole se mitä itse toivon. Siis se, että ihmisestä tulee matkustaja, joka
pelailee kännykällä ja luottaa lidarin kaikkivoipaisuuteen.

-Asko

[MStr]

Post by Asko
Totta tuokin. Useamman kerran olen ajanut kuoppaan tai kivi kolissut
lokasuojassa, kun en ole sitä nähnyt.

Miten tuo on mahdollista? Ne kuopat eivät edes ole pientareella
odottamassa ja hyppää siihen autosi alle. Hajosiko yliluonnollinen
näkökykysi?

Post by Asko
Ihminen näkee kaikin puolin niin kovin erilailla kuin lidar,
ultraäänitutka tai digikamera. Autoilussa nämä eri tekniikat
parhaimmillaan yhdistyvät lähes täydellisesti toimivaksi
kokonaisuudeksi, mutta ketjun aloitusviestissä nähty kehityssuunta ei
ole se mitä itse toivon. Siis se, että ihmisestä tulee matkustaja, joka
pelailee kännykällä ja luottaa lidarin kaikkivoipaisuuteen.

Minusta olisi paljon parempi jos voisi olla vain matkustajana.
Muutaman kilometrin vaikka kotoa päätielle voisi olla manuaalista
ohjausta vaativaa, mutta muuten automaattisesti. Ihminen on se heikoin
lenkki.
Kun lähes kaikki autot ovat automaattisia niin liikenne muuttuu varmaan
toisenlaiseksi. Varsinkin jos autot osaavat kommunikoida toistensa kanssa.

++MStr

[Asko]

Ihminen on se heikoin lenkki.

Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden ajan.
Jää nähtäväksi, mikä on todellisuus sitten kun robottiautojen osuus
nousee yli 99 % kaikista liikenteessä olevista ajoneuvoista.

Mahtaako onnettomuudet vähentyä vai lisääntyä? Vai käykö niin, että
liikenne pysähtyy kokonaan?

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Post by Asko

Ihminen on se heikoin lenkki.

Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden ajan.

Mutta ainakaan toistaiseksi mulle ei ole mitenkään osoitettu, että tuo
väite olisikin virheellinen - ainakin se on hyvin uskottava.

[Asko]

Post by Ari Saastamoinen

Ihminen on se heikoin lenkki.

Mutta ainakaan toistaiseksi mulle ei ole mitenkään osoitettu, että tuo
väite olisikin virheellinen - ainakin se on hyvin uskottava.

Olet oikeassa. Nykyautot ovat sen verran kestävää tekoa, että harvoin
niistä jää ratti kuljettajan käteen tai jarrut lakkaisivat toimimasta.
Ihminen tosiaan on se heikoin lenkki.

Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly lisääntyy? Ihminen kokee itsensä
tarpeettomaksi ja tylsistyy. Silloin ihmisestä tulee entistä heikompi
lenkki, kuten voidaan todeta ketjun aloitusviestiin linkatusta videosta.
Kun vastuu ajamisesta kuitenkin yhä on ihmisellä, niin tuo on vähän
vaarallinen yhdistelmä, eikö?

Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu ratti ja
polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä robotille. Sitä
tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti ja turvallisesti
liikenne tuolloin toimii.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu
ratti ja polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä
robotille. Sitä tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti
ja turvallisesti liikenne tuolloin toimii.

Usekoisin, että jo tämän päivän tekniikalla keskimäärin turvallisemmin
kuin ihmiskuskeilla kunhan ajoväylä on riittävän selkeä. Sellainen
kunnon lumituisku, missä ihminenkään ei aina tien reunoja hahmota,
niin sellaiseenn keliin tämän päivän automaateilla ei kyllä ole vielä
mitään asiaa.

[P.V.]

Post by Ari Saastamoinen

Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu
ratti ja polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä
robotille. Sitä tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti
ja turvallisesti liikenne tuolloin toimii.

Usekoisin, että jo tämän päivän tekniikalla keskimäärin turvallisemmin
kuin ihmiskuskeilla kunhan ajoväylä on riittävän selkeä. Sellainen
kunnon lumituisku, missä ihminenkään ei aina tien reunoja hahmota,
niin sellaiseenn keliin tämän päivän automaateilla ei kyllä ole vielä
mitään asiaa.

Tuolla ilmeisesti opetellaan vähän sensuuntaisia oloja, tai ainakin
amerikkalaisista kesäisistä oloista poikkeavia:

("Yandex Self-Driving Car.
Moscow streets after a heavy snowfall"). Sitä en sitten tiedä, miten aito
tilanne tuo oli, eli ajoiko tuo auto videolla itsekseen ilman, että ihminen
olisi käynyt etukäteen opettamassa juuri tuona päivänä toimivan tarkan
reitin ajamalle sen kertaalleen läpi, mutta ainakin tuolla yritetään saada
hankalampiakin tilanteita hallintaan.

P.V.

[Asko]

Sitä en sitten tiedä, miten aito tilanne tuo oli, eli ajoiko tuo auto
videolla itsekseen ilman, että ihminen olisi käynyt etukäteen
opettamassa juuri tuona päivänä toimivan tarkan reitin ajamalle sen
kertaalleen läpi, mutta ainakin tuolla yritetään saada hankalampiakin
tilanteita hallintaan.

Aika pätevältä tuo robotti kieltämättä vaikuttaa, mutta siitä olen
kovasti huolestunut, että useassa kohdin oli jalankulkija ajoradalla,
niin robotti ei juurikaan hidastanut nopeutta. Vaikka nopeutta ei
ollutkaan kuin 25 km/h, niin mielestäni olisi kohteliasta hidastaa, eikä
ajaa kyynärpäitä hipoen ohi.

-Asko

[Mikko Saukkoriipi]

Post by Asko
Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly lisääntyy? Ihminen kokee itsensä
tarpeettomaksi ja tylsistyy. Silloin ihmisestä tulee entistä heikompi
lenkki, kuten voidaan todeta ketjun aloitusviestiin linkatusta videosta.
Kun vastuu ajamisesta kuitenkin yhä on ihmisellä, niin tuo on vähän
vaarallinen yhdistelmä, eikö?
Entä kun tekoäly entisestään lisääntyy? Silloin autosta poistuu ratti ja
polkimet, eli vastuukin ajamisesta siirtyy ihmiseltä robotille. Sitä
tuskin kukaan osaa vielä ennustaa, miten sujuvasti ja turvallisesti
liikenne tuolloin toimii.

Tämän hetkinen kehitysaste on, että viime vuonna Waymon/Googlen
robottiautot selvisivät keskimäärin 5600 mailia ennen kuin ihminen
joutui ottamaan tilanteen hallintaan. GM:n Cruise on selvinnyt 1250
mailia ja Uberin toteutus ainoastaan 13 mailia, eli heillä on aika
surkea tilanne.

Uber’s Self-Driving Cars Were Struggling Before Arizona Crash
https://www.nytimes.com/2018/03/23/technology/uber-self-driving-cars-arizona.html

[Lume Laipio]

"Asko"

Post by Asko

Ihminen on se heikoin lenkki.

Tuota ovat monet robottiautofanaatikot hokeneet jo muutaman vuoden ajan.

Voi olla tottakin, että ihminen on heikoin lenkki:
Ihminenhän tuota robotti-ideaa on ollut kehittelemässä!

[P.V.]

Post by MStr
Kun lähes kaikki autot ovat automaattisia niin liikenne muuttuu varmaan
toisenlaiseksi. Varsinkin jos autot osaavat kommunikoida toistensa kanssa.

Tuollaisissa haaveissa varmaan oletetaan, että teillä liikkuisi vain autoja,
ja että keskenään toisten automaattiautojen kanssa liikkuessaan ne osaisivat
ennakoida toistensa toimia ja itse toimia ennakoitavasti. Mutta vaikka
kaikki autot olisivat tietokoneohjattuja, teillä edelleen liikkuisi mopoja,
polkupyöriä ja jalankulkijoita, joiden liikkeitä ei samalla tavalla voisi
ennakoida, ja jotka eivät välttämättä osaisi hahmottaa, mitä muut
seuraavaksi tekevät -- jos edes seuraavat liikennettä.

Mutta toisaalta, miksi vain autot kommunikoisivat keskenään? Joskus voisi
olla paikallaan, että älyliikkujien "parvelle" lähtisi viesti kännykästä
tyyliin "Varokaa, täällä yksi tollo ihminen vain tuijottaa minun näyttöä,
eikä yhtään seuraa liikennettä. Varautukaa siihen, että 8 sekunnin päästä se
70 %:n todennäköisyydellä kääntyy yhtäkkiä vasemmalle ja loikkaa tietä
ylittämään katsomatta ympärilleen.". Mukana olisi tarkat koordinaatit
edellisen minuutin ajalta sekä kännykän etukameran ottamia kuvia, jotta
"älylliset" liikkujat voisivat tunnistaa, kenestä on kyse.

Toinen vaihtoehto olisi, että kun kännykkä aavistaa hortoilijan aikeet,
näytölle pomppaisi muistutus "Jos aiot kääntyä tästä vasemmalle, muista
katsoa ensin, onko liikennettä". Ja jos käyttäjä alkaa sulkea kyseiset
muistutukset, koska mielestään "tietää paremmin", näytölle voisi sen sijaan
tulla viesti "Katso, tuossa oikealla on harvinainen pokemon!". (Jalankulkija
kääntyy hölmistyneenä katsomaan) - "Häh, missä?" - "Ei sittenkään mitään,
meni jo." Sillä välin juuri tulossa ollut rekka ehtisi ohittaa paikan, ja
kun jalankulkijan suoraan eteen päin kävelykin olisi keskeytynyt, muutkin
liikkujat osaisivat paremmin kiinnittää huomiota jalankulkijaan, joka ei
näytä itsekään tietävän, mihin on seuraavaksi menossa.


P.V.