Discussion:
Troolari uppos
(too old to reply)
Jorma Moll
2011-10-24 04:31:36 UTC
Permalink
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."

llllllllllllllllllllllllllll

Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
Joonas Jakala
2011-10-24 15:49:10 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102314623982_uu.shtml?ref=leiki

Iltalehdessä tms. oli juttu, joku rahtilaiva ajo yli.
Mutta tänään vasta oli yllättäviä uutisia, se uponnut alus löytyi pohjasta?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102414630932_uu.shtml

JJ
--
Kyllä lomalla oli sit mukavaa
Jorma Moll
2011-10-24 19:33:07 UTC
Permalink
Post by Joonas Jakala
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102314623982_uu.shtml?ref=leiki
Iltalehdessä tms. oli juttu, joku rahtilaiva ajo yli.
Mutta tänään vasta oli yllättäviä uutisia, se uponnut alus löytyi pohjasta?http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102414630932_uu.shtml
JJ
--
Kyllä lomalla oli sit mukavaa
Katoppas vaan. Pian se löydettiin. Toisaalta paikka tiedettiin melko
tarkkaan.
Mahtoikohan troolari kaatua?
Teemu Uusi-Esko
2011-10-26 22:59:02 UTC
Permalink
Post by Joonas Jakala
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102314623982_uu.shtml?ref=leiki
Iltalehdessä tms. oli juttu, joku rahtilaiva ajo yli.
Mutta tänään vasta oli yllättäviä uutisia, se uponnut alus löytyi pohjasta?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102414630932_uu.shtml
JJ
Hyvä ettei miehistön etsintä kestänyt tuon kauempaa. Sumu oli kyllä
melkoinen, olin itse muutaman tunnin veneellä liikkeellä miltei noilla
kulmilla ja kyllä siinä tutkan ja plotterin apua tarvittiin.


-Teemu-
Jorma Moll
2011-10-27 04:41:44 UTC
Permalink
Post by Joonas Jakala
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102314623982_uu.shtml?ref=leiki
Iltalehdessä tms. oli juttu, joku rahtilaiva ajo yli.
Mutta tänään vasta oli yllättäviä uutisia, se uponnut alus löytyi pohjasta?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011102414630932_uu.shtml
JJ
Hyvä ettei miehistön etsintä kestänyt tuon kauempaa.  Sumu oli kyllä
melkoinen, olin itse muutaman tunnin veneellä liikkeellä miltei noilla
kulmilla ja kyllä siinä tutkan ja plotterin apua tarvittiin.
-Teemu-
Tuliko kalaa? On miesten puuhaa olla tähän aikaan vuodesta merellä.
Teemu Uusi-Esko
2011-10-29 07:47:21 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Teemu Uusi-Esko
Hyvä ettei miehistön etsintä kestänyt tuon kauempaa. Sumu oli kyllä
melkoinen, olin itse muutaman tunnin veneellä liikkeellä miltei noilla
kulmilla ja kyllä siinä tutkan ja plotterin apua tarvittiin.
-Teemu-
Tuliko kalaa? On miesten puuhaa olla tähän aikaan vuodesta merellä.
Miten sen ottaa, yksi nukke ongittiin vedestä, muutama muu
"pelastustehtävä" tuli suoritettua. Ei oltu kalassa mutta varustus oli
kelvollinen; lämmin alusvaatetus, pelastuspuku, paukkuliivit ja kypärä,
näillä vermeillä saa olla aika karu keli ennenkuin se alkaa tuntua
ikävältä - vajaa 10-asteisessa vedessä uiminenkin on näin
varustautuneena oikein miellyttävää. Aluksena 8-metrinen jettivetoinen
alumiinivene, väriltään punavalkoinen ja paikkahan oli Suomen
Meripelastusseuran toimintakeskus Bågaskär ympäröivine vesineen. Kävin
jälleen yhden hyödyllisen, kiinnostavan ja hauskankin kurssin liittyen
elämäni parhaaseen harrastukseen.


-Teemu-
Jorma Moll
2011-10-29 10:50:48 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Post by Jorma Moll
Hyvä ettei miehistön etsintä kestänyt tuon kauempaa.  Sumu oli kyllä
melkoinen, olin itse muutaman tunnin veneellä liikkeellä miltei noilla
kulmilla ja kyllä siinä tutkan ja plotterin apua tarvittiin.
-Teemu-
Tuliko kalaa? On miesten puuhaa olla tähän aikaan vuodesta merellä.
Miten sen ottaa, yksi nukke ongittiin vedestä, muutama muu
"pelastustehtävä" tuli suoritettua.  Ei oltu kalassa mutta varustus oli
kelvollinen; lämmin alusvaatetus, pelastuspuku, paukkuliivit ja kypärä,
näillä vermeillä saa olla aika karu keli ennenkuin se alkaa tuntua
ikävältä - vajaa 10-asteisessa vedessä uiminenkin on näin
varustautuneena oikein miellyttävää.  Aluksena 8-metrinen jettivetoinen
alumiinivene, väriltään punavalkoinen ja paikkahan oli Suomen
Meripelastusseuran toimintakeskus Bågaskär ympäröivine vesineen.  Kävin
jälleen yhden hyödyllisen, kiinnostavan ja hauskankin kurssin liittyen
elämäni parhaaseen harrastukseen.
-Teemu-
Ahaa, nos sinä oletkin raskaan sarjan merellä liikkuja. Meikäläinenkin
veneili aikoinaan Itämerellä ja Ahvenenmaan vesillä 10- metrisellä
puupaatilla.
Nykyään tyydyn vaan rannalta kiikaroimaan horisonttiin... olin kerran
pelastusalus Harmajan ruorissa vähän aikaa laivurikurssin päätteeksi.


Onko kuulunut mitään tarkempaa tästä kyseisestä troolarin
uppoamisesta?
Eikö niissäkin pitäisi olla pieni poiju, joka laivan upotessa joutuu
veteen ja alkaa
lähettää hätäsignaalia. Estoniassakin niitä oli. Kylläkin niiden
virtakytkin oli Off- asennossa. Tosin ei niistä siinä tapauksessa
hyötyä olisi ollut, koska uppoaminen nähtiin ja paikka siis
tiedettiin.

Hyvää jatkoa merellisiin harrasuksiin.
Teemu Uusi-Esko
2011-10-29 15:28:59 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Ahaa, nos sinä oletkin raskaan sarjan merellä liikkuja. Meikäläinenkin
veneili aikoinaan Itämerellä ja Ahvenenmaan vesillä 10- metrisellä
puupaatilla.
Melkeinpä meilläpäin sitten, toimin kahdessa eri yhdistyksessä,
Saaristomerellä ja keskisellä Päijänteellä. Hinta-laatusuhteeltaan
ylivoimainen tapa päästä veneilemään ja kahdella erilaisella vesistöllä
liikkuminen on rikkaus, jollaisesta moni ei osaisi haaveillakaan.
Post by Jorma Moll
Nykyään tyydyn vaan rannalta kiikaroimaan horisonttiin... olin kerran
pelastusalus Harmajan ruorissa vähän aikaa laivurikurssin päätteeksi.
Arvaan että laivurikurssista on tovi mennyt, kun ei ainakaan sar.fi:n
alusluettelo tunne koko Harmajaa. Näissä yhdistyksissä missä toimin
ovat alukset periaatteessa samaa "luokkaa" mutta hyvin, hyvin
erityyppisiä. Toinen on rapia 12m pitkä ja 3,5m leveä 9t painava
jettivetoinen puikula jonka 600hv kone kirnuaa laitteen parhaimmillaan
29kn nopeuteen. Kun on jettivetoisen käytökseen perehtynyt, tämä on
hyvin ketterä ja hyvä käsitellä. Meno vauhdilla kovassa kelissä antaa
viitteitä siitä miltä kuulasta tuntuu spraypullon sisällä. Toinen on
14m pitkä ja 4,5m leveä, 13t painava akselivetoinen ns. iso viittavene,
todellinen risteilyalus. Huiput samoilla konetehoilla "vain" 19kn mutta
menee sitten kovemmassakin kelissä kauniisti, kuten viittaveneen kuuluukin.
Post by Jorma Moll
Onko kuulunut mitään tarkempaa tästä kyseisestä troolarin
uppoamisesta?
En ole ehtinyt perehtyä asiaan, ja loppukin oli suhteellisen onnellinen
miehistön selvittyä jopa hyväkuntoisena onnettomuudesta. Aina joku
uuden paatin rakentaa.
Post by Jorma Moll
Eikö niissäkin pitäisi olla pieni poiju, joka laivan upotessa joutuu
veteen ja alkaa
lähettää hätäsignaalia.
Pitäisi pitäisi, pitäisi se olla Laviassakin viinakauppa... Nyt en ole
täysin varma mutta eiköhän tuon kokoluokan kapineissa kuuluisi
EPIRB-poiju olla ja sen toiminta muuten pitäisi ajoittain tarkistaa...

Estoniassakin niitä oli. Kylläkin niiden
Post by Jorma Moll
virtakytkin oli Off- asennossa. Tosin ei niistä siinä tapauksessa
hyötyä olisi ollut, koska uppoaminen nähtiin ja paikka siis
tiedettiin.
Jäin jo miettimään että oliko joku näköetäisyydellä, mutta tuubista
kuuntelin VHF-liikenteen tallenteet ja ainakin paikka selvisi
kohtuullisella tarkkuudella radioteitse lähimmille aluksille.
Etäisyyttä oli kuitenkin kymmenkunta mailia ja keli kova.
Post by Jorma Moll
Hyvää jatkoa merellisiin harrasuksiin.
Kiitos, jatkoa seuraa - lähitulevaisuudessa ryhdyn rakentamaan
harrastukseni tulevaisuutta nuorisokoulutuksen muodossa. Oman osaamisen
kehittämistä unohtamatta!


-Teemu-
Lume Laipio
2011-10-30 00:40:43 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Post by Jorma Moll
Ahaa, nos sinä oletkin raskaan sarjan merellä liikkuja.
Meikäläinenkin veneili aikoinaan Itämerellä ja Ahvenenmaan vesillä
10- metrisellä puupaatilla.
Melkeinpä meilläpäin sitten, toimin kahdessa eri yhdistyksessä,
Saaristomerellä ja keskisellä Päijänteellä. Hinta-laatusuhteeltaan
ylivoimainen tapa päästä veneilemään ja kahdella erilaisella
vesistöllä liikkuminen on rikkaus, jollaisesta moni ei osaisi
haaveillakaan.
Post by Jorma Moll
Nykyään tyydyn vaan rannalta kiikaroimaan horisonttiin... olin
kerran pelastusalus Harmajan ruorissa vähän aikaa laivurikurssin
päätteeksi.
Arvaan että laivurikurssista on tovi mennyt, kun ei ainakaan sar.fi:n
alusluettelo tunne koko Harmajaa. Näissä yhdistyksissä missä toimin
ovat alukset periaatteessa samaa "luokkaa" mutta hyvin, hyvin
erityyppisiä. Toinen on rapia 12m pitkä ja 3,5m leveä 9t painava
jettivetoinen puikula jonka 600hv kone kirnuaa laitteen
parhaimmillaan 29kn nopeuteen. Kun on jettivetoisen käytökseen
perehtynyt, tämä on hyvin ketterä ja hyvä käsitellä. Meno vauhdilla
kovassa kelissä antaa viitteitä siitä miltä kuulasta tuntuu
spraypullon sisällä. Toinen on 14m pitkä ja 4,5m leveä, 13t painava
akselivetoinen ns. iso viittavene, todellinen risteilyalus. Huiput
samoilla konetehoilla "vain" 19kn mutta menee sitten kovemmassakin
kelissä kauniisti, kuten viittaveneen kuuluukin.
Post by Jorma Moll
Onko kuulunut mitään tarkempaa tästä kyseisestä troolarin
uppoamisesta?
En ole ehtinyt perehtyä asiaan, ja loppukin oli suhteellisen
onnellinen miehistön selvittyä jopa hyväkuntoisena onnettomuudesta. Aina joku
uuden paatin rakentaa.
Post by Jorma Moll
Eikö niissäkin pitäisi olla pieni poiju, joka laivan upotessa joutuu
veteen ja alkaa
lähettää hätäsignaalia.
Pitäisi pitäisi, pitäisi se olla Laviassakin viinakauppa... Nyt en
ole täysin varma mutta eiköhän tuon kokoluokan kapineissa kuuluisi
EPIRB-poiju olla ja sen toiminta muuten pitäisi ajoittain
tarkistaa...
"Pitihän Latenkin kanan munia muna,
mutta murjaisi paskan.
-trad.

Edes ammattilaiset eivät kuivin paidoin ymmärrä,
kuinka vaarallisia ovat kaikki meret tai vaihtoehtoisesti
yksi kiukutteleva brunetti.
Asko Ikävalko
2011-10-30 17:59:47 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Jäin jo miettimään että oliko joku näköetäisyydellä, mutta tuubista
kuuntelin VHF-liikenteen tallenteet ja ainakin paikka selvisi
kohtuullisella tarkkuudella radioteitse lähimmille aluksille. Etäisyyttä
oli kuitenkin kymmenkunta mailia ja keli kova.
Näin minäkin muistelin, että ei sitä Estonian uppoamista nähnyt muut
kuin pelastusveneissä istuneet. Kyllä kai siellä joutui onnekkaimmatkin
ainakin tunnin verran odottamaan hätiin saapuneita muita aluksia ja
helikoptereita.

Osa pelastusveneistä ehti ajelehtia niin pitkälle, että ne löydettiin
vasta seuraavan päivän valossa.

-Asko
Jorma Moll
2011-10-31 05:54:49 UTC
Permalink
On 30 loka, 19:59, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Teemu Uusi-Esko
Jäin jo miettimään että oliko joku näköetäisyydellä, mutta tuubista
kuuntelin VHF-liikenteen tallenteet ja ainakin paikka selvisi
kohtuullisella tarkkuudella radioteitse lähimmille aluksille. Etäisyyttä
oli kuitenkin kymmenkunta mailia ja keli kova.
Näin minäkin muistelin, että ei sitä Estonian uppoamista nähnyt muut
kuin pelastusveneissä istuneet. Kyllä kai siellä joutui onnekkaimmatkin
ainakin tunnin verran odottamaan hätiin saapuneita muita aluksia ja
helikoptereita.
Osa pelastusveneistä ehti ajelehtia niin pitkälle, että ne löydettiin
vasta seuraavan päivän valossa.
-Asko
Joo .... pitihän tuo tarkistaa....:-)

Tutkimusraportti:

" ..... MARIELLA oli ESTONIAsta
yhdeksän meripeninkulmaa koilliseen
kääntyessään klo 01.32 kohti onnettomuuspaikkaa.

Neljän meripeninkulman
etäisyydellä ESTONIA katosi tutkan näytöltä noin klo 01.50–01.55...."


Neljän mailin päähän valotkin lienevät näkyneet. No... ainakin oli
niin että uppoamispaikka oli selvillä alusta alkaen
Asko Ikävalko
2011-10-31 18:33:33 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Neljän mailin päähän valotkin lienevät näkyneet.
Tuossa tapauksessa tutkimusraporttiinkin olisi varmaan kirjattu:
"Estonian valot katosivat näkyvistä" mutta nythän siinä luki: "Estonia
katosi tutkan näytöltä" MOT.

BTW, ei sulla sattuisi olemaan linkkiä siihen tutkimusraporttiin, olisi
ihan mielenkiintoista verestellä muistia tuosta pelastustöiden
etenemisestä. Muistanko oikein, että tilanteen vakavuutta ei oikein
tahdottu uskoa, ennen kuin Mariella pääsi paikalle ja totesi että se
purkki ihan tosiaan on painunut jo kokonaan upoksiin ja meressä on
kauhea määrä huutavia ihmisiä pelastusveneissä.

Lähtiköhän kopterit matkaan vasta saatuaan tuon tilanneanalyysin
Mariellalta, vai oliko siinä joku lentokelistä johtuva viive?
Muistaakseni ne eivät kuitenkaan lähteneet matkaan heti Mayday -viestin
perusteella. :(

-Asko
Juhani Varemo
2011-10-31 18:43:03 UTC
Permalink
Post by Asko Ikävalko
BTW, ei sulla sattuisi olemaan linkkiä siihen tutkimusraporttiin, olisi
Tässä on ainakin yksi selvitys tapahtuneesta:

http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/
Vesiliikenne/MVEstonia



<juhani>
Jorma Moll
2011-10-31 19:43:16 UTC
Permalink
On 31 loka, 20:33, Asko Ikävalko
Nelj n mailin p h n valotkin lienev t n kyneet.
"Estonian valot katosivat n kyvist " mutta nyth n siin luki: "Estonia
katosi tutkan n yt lt "  MOT.
Jäin miettimään ihan samaa asiaa, mutta ehkä on niin, että
tutkahavainto saatiin talletettua kellonaikoineen elektronisesti.
Tutkimuspöytäkirjoihin se on pätevä. Näköhavainto on epätarkempi.
Saattaa olla, että raportin jossakin toisessa kohdassa puhutaan
valojen häipymisesta.

(Minulle tapahtumien todellisuutta kuvaa parhaiten pelastuneiden
kuvaukset olosuhteista. Ei tarvitse katsella jännitysleffoja. Siellä
puhutaan eletystä todellisuudesta.)
BTW, ei sulla sattuisi olemaan linkki siihen tutkimusraporttiin, olisi
ihan mielenkiintoista verestell muistia tuosta pelastust iden
etenemisest . Muistanko oikein, ett tilanteen vakavuutta ei oikein
tahdottu uskoa, ennen kuin Mariella p si paikalle ja totesi ett se
purkki ihan tosiaan on painunut jo kokonaan upoksiin ja meress on
kauhea m r huutavia ihmisi pelastusveneiss .
Mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että toimenpiteisiin ryhdyttiin
heti. Estonian kapteenin avunpyyntö radiokanavalla oli vakuuttava,
laiva oli jo pahasti kallellaan, paniikki laivalla oli alkanut.
Jälkeenpäin on tietenkin helppo sanoa, että hälytys olisi pitänyt
tehdä aikaisemmin.,

http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Vesiliikenne/MVEstonia
L htik h n kopterit matkaan vasta saatuaan tuon tilanneanalyysin
Mariellalta, vai oliko siin joku lentokelist johtuva viive?
Muistaakseni ne eiv t kuitenkaan l hteneet matkaan heti Mayday -viestin
perusteella. :(
-Asko
Asko Ikävalko
2011-10-31 20:20:34 UTC
Permalink
Post by Asko Ikävalko
BTW, ei sulla sattuisi olemaan linkkiä siihen tutkimusraporttiin, olisi
ihan mielenkiintoista verestellä muistia tuosta pelastustöiden
etenemisestä. Muistanko oikein, että tilanteen vakavuutta ei oikein
tahdottu uskoa, ennen kuin Mariella pääsi paikalle ja totesi että se
purkki ihan tosiaan on painunut jo kokonaan upoksiin ja meressä on
kauhea määrä huutavia ihmisiä pelastusveneissä.
Ei muistini kovin pahasti pettänyt. Tässä lyhyt tiivistelmä kellonajoista:

01:15 Estonian keulavisiiri rikkoutuu ja vesi tulvii autokannelle.

01:22 Estonian ensimmäinen Mayday viesti kuultiin Mariellalla.

01:24 Estoninan toinen mayday tavoitti jo Turun
meripelastuskeskuksenkin, joka hälytti ulkovartiolaiva Tursaksen.

01:29 Estonian kolmas mayday sisälsi sijaintitiedon, jonka jälkeen klo
01:35 hälytettiin ensimmäinen helikopteri.

01:50 Estonia katosi tutkalta.

02:12 Mariella saapuu ensimmäisenä paikalle.

02:30 Europa saapuu paikalle.

02:30 Turun meripelastuskeskus tulkitsee tilanteen vasta nyt
suuronnettomuudeksi ja tekee sen mukaiset lisähälytykset.

02:30 Helikopteri pääsee vasta nyt ilmaan. Valmiusmäärärahoissa
säästetty, kun ukot olivat ilmeisesti kotona koisimassa?!

03:05 Ensimmäinen helikopteri pääsee paikalle pintapelastajineen.
Ihmiset olleet syyskuisessa meressä puolitoista tuntia.

09:00 Viimeinen elossa oleva pelastetaan. Pelastuneita yhteensä 138 hlöä.


-Asko
Lume Laipio
2011-10-31 20:39:19 UTC
Permalink
Post by Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
BTW, ei sulla sattuisi olemaan linkkiä siihen tutkimusraporttiin,
olisi ihan mielenkiintoista verestellä muistia tuosta pelastustöiden
etenemisestä. Muistanko oikein, että tilanteen vakavuutta ei oikein
tahdottu uskoa, ennen kuin Mariella pääsi paikalle ja totesi että se
purkki ihan tosiaan on painunut jo kokonaan upoksiin ja meressä on
kauhea määrä huutavia ihmisiä pelastusveneissä.
Ei muistini kovin pahasti pettänyt. Tässä lyhyt tiivistelmä
kellonajoista: 01:15 Estonian keulavisiiri rikkoutuu ja vesi tulvii
autokannelle.
01:22 Estonian ensimmäinen Mayday viesti kuultiin Mariellalla.
01:24 Estoninan toinen mayday tavoitti jo Turun
meripelastuskeskuksenkin, joka hälytti ulkovartiolaiva Tursaksen.
01:29 Estonian kolmas mayday sisälsi sijaintitiedon, jonka jälkeen
klo 01:35 hälytettiin ensimmäinen helikopteri.
01:50 Estonia katosi tutkalta.
02:12 Mariella saapuu ensimmäisenä paikalle.
02:30 Europa saapuu paikalle.
02:30 Turun meripelastuskeskus tulkitsee tilanteen vasta nyt
suuronnettomuudeksi ja tekee sen mukaiset lisähälytykset.
02:30 Helikopteri pääsee vasta nyt ilmaan. Valmiusmäärärahoissa
säästetty, kun ukot olivat ilmeisesti kotona koisimassa?!
03:05 Ensimmäinen helikopteri pääsee paikalle pintapelastajineen.
Ihmiset olleet syyskuisessa meressä puolitoista tuntia.
09:00 Viimeinen elossa oleva pelastetaan. Pelastuneita yhteensä 138
hlöä. -Asko
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
hyttejä ja auloja ihan toisin silmin:
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
pystyasennossa?"
Karmea juttu, vieläkin.
Asko Ikävalko
2011-10-31 21:03:42 UTC
Permalink
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
pystyasennossa?"
Samoin. Aika paljon haastavammaksi muuttuisi rappusten kapuaminen 3.
kannelta 7. kannelle, jos rappuset olisi 60-90 astetta kallistuneena
ihan mihin tahansa suuntaan, saati sitten jos ne huojuisivat kokoajan
edestakaisin vaikkapa vaan 20-30 asteen kallisteluväliä. Jotain
osviittaa saa esim. lukuisista eri Titanic -leffoista.

Vielä kun pohditaan, että itsellä olisi perhettäkin pelastettavana ja
edessä on tientukkeena joku eläkeläispariskunta, niin siinä joutuisi
aika suurten priorisointikysymysten äärelle.

-Asko
Jorma Moll
2011-11-01 04:50:48 UTC
Permalink
On 31 loka, 23:03, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
  pystyasennossa?"
Samoin. Aika paljon haastavammaksi muuttuisi rappusten kapuaminen 3.
kannelta 7. kannelle, jos rappuset olisi 60-90 astetta kallistuneena
ihan mihin tahansa suuntaan, saati sitten jos ne huojuisivat kokoajan
edestakaisin vaikkapa vaan 20-30 asteen kallisteluväliä. Jotain
osviittaa saa esim. lukuisista eri Titanic -leffoista.
Vielä kun pohditaan, että itsellä olisi perhettäkin pelastettavana ja
edessä on tientukkeena joku eläkeläispariskunta, niin siinä joutuisi
aika suurten priorisointikysymysten äärelle.
-Asko
joo... eik se ollutkin niin, että pelastuneista suurin osa oli nuoria
miehiä ja laivan miehistöä, jotka vielä olivat laivan yläosissa kun se
alkoi upota. Yli kuusikymmenvuotiaita oli muistaakseni yksi.
Jorma Moll
2011-11-04 06:54:12 UTC
Permalink
On 31 loka, 23:03, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
  pystyasennossa?"
Samoin.
Kuin myös. Estonian onnettomuudesta lähtien noteeraan myös joka kerta
satamissa pystyssä olevan visiirin. Sinnä on onnettomuuden syy.
Minusta on jotenkin luonnon vastaista, että kymmeniä tonneja painavaa
visiiriä nostellaan hydrauliikan avulla ylös.

Olen moneen kertaan kirjoittanut että koko visiirin suunnitteleminen
laivoihin on ollut virhe. Laivat voidaan lastata hyvin kyljestäkin.
Maailman merillä seilaa muutama tuhat (4000?) keulavisiirialusta.
Huono ennustaja sanoisi että Estonian kaltaista katastrofia ei enää
tule.

Noo....olen täysin maakrapu nykyään. Ei se kuitenkaan ajattelemista
estä.


Aika paljon haastavammaksi muuttuisi rappusten kapuaminen 3.
Post by Asko Ikävalko
kannelta 7. kannelle, jos rappuset olisi 60-90 astetta kallistuneena
ihan mihin tahansa suuntaan, saati sitten jos ne huojuisivat kokoajan
edestakaisin vaikkapa vaan 20-30 asteen kallisteluväliä. Jotain
osviittaa saa esim. lukuisista eri Titanic -leffoista.
Vielä kun pohditaan, että itsellä olisi perhettäkin pelastettavana ja
edessä on tientukkeena joku eläkeläispariskunta, niin siinä joutuisi
aika suurten priorisointikysymysten äärelle.
-Asko
Teemu Uusi-Esko
2011-11-04 20:12:36 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
On 31 loka, 23:03, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
pystyasennossa?"
Samoin.
Kuin myös. Estonian onnettomuudesta lähtien noteeraan myös joka kerta
satamissa pystyssä olevan visiirin. Sinnä on onnettomuuden syy.
Minusta on jotenkin luonnon vastaista, että kymmeniä tonneja painavaa
visiiriä nostellaan hydrauliikan avulla ylös.
Nostellaan sitä monenlaista muutakin, fysiikkaa se on eikä suinkaan
luonnonvastaista.
Post by Jorma Moll
Olen moneen kertaan kirjoittanut että koko visiirin suunnitteleminen
laivoihin on ollut virhe. Laivat voidaan lastata hyvin kyljestäkin.
Maailman merillä seilaa muutama tuhat (4000?) keulavisiirialusta.
Huono ennustaja sanoisi että Estonian kaltaista katastrofia ei enää
tule.
Niinikään tuhansissa keulavisiirillä varustetuissa laivoissa ei ole
ollut ongelmia visiirinsä kanssa. Toki Estonian tapaus opasti ainakin
pitämään silmällä visiiriä ja käyttämään harkintaa kovassa kelissä
ajettaessa. Estonia piti turhan kovaa vauhtia päällä ja
komentosillalta, ainakaan keskiosasta, ei ollut näköyhteyttä visiiriin.

Laivojen lastaaminen kyljestä on mahdollista mutta henkilö- ja
pakettiautoja suurempien kanssa huomattavasti haastavampaa kuin
läpiajettavissa. Kokemusta on Finnsailorista, Sea Windista sekä Sky
Windista. Joutotilaa jää kovin helposti.

Toisaalta erityyppiset porttiratkaisut ovat yleistyneet, esim. Suomen ja
Ruotsin välillä ei liikennöi enää kuin kolme keulavisiirillä varustettua
matkustaja-autolauttaa; Mariella, Rosella ja Eckerö. Kun visiirin
ripustus- ja lukitusmekanismit pidetään kunnossa ja käytetään kovassa
kelissä ajettaessa malttia, ei ratkaisu ole sen huonompi kuin muutkaan.
Estonian keulavisiirin kunto ei ilmeisesti ollut sitä mitä olisi
pitänyt ja vauhtiakin oli vasta-aallokossa. Mikään ratkaisu ei ole
täydellinen; m/s Finnhansan ovityyppinen keulaportti putosi tammikuussa
1977 Harmajan ulkopuolella.

Mainittakoon, että pelastusoperaation jälkeen Silja Europan saapuessa
Tukholmaan eivät sen keulaportit auenneet, aallokko oli ilmeisesti
hakannut ne normaalia tiukempaan tms.
Post by Jorma Moll
Noo....olen täysin maakrapu nykyään. Ei se kuitenkaan ajattelemista
estä.
Ei merta kannata hylätä, on se niin mahtava elementti.


-Teemu-
Jorma Moll
2011-11-05 05:26:25 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Post by Jorma Moll
On 31 loka, 23:03, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
 pystyasennossa?"
Samoin.
Kuin myös. Estonian onnettomuudesta lähtien noteeraan myös joka kerta
satamissa pystyssä olevan visiirin. Sinnä on onnettomuuden syy.
Minusta on jotenkin luonnon vastaista, että kymmeniä tonneja painavaa
visiiriä nostellaan hydrauliikan avulla ylös.
Nostellaan sitä monenlaista muutakin, fysiikkaa se on eikä suinkaan
luonnonvastaista.
Post by Jorma Moll
Olen moneen kertaan kirjoittanut että koko visiirin suunnitteleminen
laivoihin on ollut virhe. Laivat voidaan lastata  hyvin kyljestäkin.
Maailman merillä seilaa muutama tuhat  (4000?) keulavisiirialusta.
Huono ennustaja sanoisi että Estonian kaltaista katastrofia ei enää
tule.
Niinikään tuhansissa keulavisiirillä varustetuissa laivoissa ei ole
ollut ongelmia visiirinsä kanssa.
Kuinkahan tuo on. Eikö Estonian loppuraportissakin ole pitkä lista
"vähältä piti" tilanteista.
Hollannin rannikolla kaatui joku lautta kun niillä oli tapana lähteä
satamasta visiiri auki aikaa säästääkseen. Sillä kertaa allokko alkoi
heti kun irrottiin laiturista. Visiiriaukko haukkasi aallokon sisään,
laiva kaatui ja 100- 200 ihmistä hukkui. No, tämä noin
muistinvaraisesti.

Toki Estonian tapaus opasti ainakin
Post by Teemu Uusi-Esko
pitämään silmällä visiiriä ja käyttämään harkintaa kovassa kelissä
ajettaessa.
 Estonia piti turhan kovaa vauhtia päällä ja
Post by Teemu Uusi-Esko
komentosillalta, ainakaan keskiosasta, ei ollut näköyhteyttä visiiriin.
Juuri noin. Estonialla oli kunnia asia pysyä aikataulussa. Lisäksi
uskottiin että laiva kestää minkälaista aallokkoa tahansa
minkälaisella noperudella tahansa. Todella pirullinen yksityiskohta
oli tuo että visiirin nokka ei näkynyt komentosillalle, jotta olisi
heti tajuttu mitä on tapahtunut. Eikö vielä lisäksi käynyt niin
ikävästi että laivaa alettiin kääntää perä vasta- aallokkoon väärää
kautta, jolloin aallokko iski armotta sisään.
Post by Teemu Uusi-Esko
Laivojen lastaaminen kyljestä on mahdollista mutta henkilö- ja
pakettiautoja suurempien kanssa huomattavasti haastavampaa kuin
läpiajettavissa.  Kokemusta on Finnsailorista, Sea Windista sekä Sky
Windista.  Joutotilaa jää kovin helposti.
Vois uskoa, että tuo on vain järjestelykysymys. Nyt vaan satamat on
suunniteltu keula- perä- lastattaviksi. Onhan niissä autoissa
kääntyvät etupyörät :-) Ei satamansuunnittelijat paljoa ajattele
haaksirikkoista laivaa.
Post by Teemu Uusi-Esko
Toisaalta erityyppiset porttiratkaisut ovat yleistyneet,
Jos noin on niin sehän on hienoa.
Post by Teemu Uusi-Esko
esim. Suomen ja
Ruotsin välillä ei liikennöi enää kuin kolme keulavisiirillä varustettua
matkustaja-autolauttaa; Mariella, Rosella ja Eckerö.  Kun visiirin
ripustus- ja lukitusmekanismit pidetään kunnossa ja käytetään kovassa
kelissä ajettaessa malttia, ei ratkaisu ole sen huonompi kuin muutkaan.
  Estonian keulavisiirin kunto ei ilmeisesti ollut sitä mitä olisi
pitänyt ja vauhtiakin oli vasta-aallokossa.  Mikään ratkaisu ei ole
täydellinen; m/s Finnhansan ovityyppinen keulaportti putosi tammikuussa
1977 Harmajan ulkopuolella.
Mainittakoon, että pelastusoperaation jälkeen Silja Europan saapuessa
Tukholmaan eivät sen keulaportit auenneet, aallokko oli ilmeisesti
hakannut ne normaalia tiukempaan tms.
Post by Jorma Moll
Noo....olen täysin maakrapu nykyään. Ei se kuitenkaan ajattelemista
estä.
Ei merta kannata hylätä, on se niin mahtava elementti.
Niin on.
Kyllä se mielessä on, kiertelen rantoja ja katselen. Tuossa salmen
takana on tuo Vormsin saari. Siellä ovat miehet kalastelleet ja
metsästäneet hylkeitä vuosisatojen ajan. Olenkin sanonut että ole
rappeutuneen vormsilaisen (Vormsi, Ormsö, Worms) kalastajasuvun
jälkeläinen.
Post by Teemu Uusi-Esko
-Teemu-
Sami Nordlund
2011-11-05 08:03:28 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Eikö Estonian loppuraportissakin ole pitkä lista
"vähältä piti" tilanteista.
Kuinka moni niistä oli miehistön välinpitämättömyyden seurausta?
Post by Jorma Moll
Vois uskoa, että tuo on vain järjestelykysymys. Nyt vaan satamat on
suunniteltu keula- perä- lastattaviksi. Onhan niissä autoissa
kääntyvät etupyörät :-)
Et ole tainnut kokeilla/ajatella, millaista on vetäistä 25,25 metrinen
yhdistelmä sivusta sisään? Kuten Teemu totesi, tyhjää tilaa jää helposti.

Pieni puolikas on vielä helppo, tuli työkseni kokeiltua ja ajamani
sorapuolikas pyörii melkein paikallaan ja voi ajaa paljon
"huolettomammin" kuin pikavuorolinja-autoa, joka tuntuu paljon
kankeammalta käänneltävältä.

Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:***@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Lume Laipio
2011-11-05 10:17:20 UTC
Permalink
Post by Sami Nordlund
Post by Jorma Moll
Eikö Estonian loppuraportissakin ole pitkä lista
"vähältä piti" tilanteista.
Kuinka moni niistä oli miehistön välinpitämättömyyden seurausta?
Post by Jorma Moll
Vois uskoa, että tuo on vain järjestelykysymys. Nyt vaan satamat on
suunniteltu keula- perä- lastattaviksi. Onhan niissä autoissa
kääntyvät etupyörät :-)
Et ole tainnut kokeilla/ajatella, millaista on vetäistä 25,25
metrinen yhdistelmä sivusta sisään? Kuten Teemu totesi, tyhjää tilaa
jää helposti.
Näin varmaan on. Ja autokannen purkaminen olisikin sitten jätettävä
vain todellisten rattimiesten hommiksi..
Teemu Uusi-Esko
2011-11-05 12:21:15 UTC
Permalink
Post by Lume Laipio
Näin varmaan on. Ja autokannen purkaminen olisikin sitten jätettävä
vain todellisten rattimiesten hommiksi..
Kun lastaus tehdään oikein, ei purkaminen mikään erinomaisen ihmeellinen
temppu ole. Toki se oudosta saattaa näyttää hurjalta jos 25-metrisellä
junalla tehdään U-käännös laivan sisällä, mutta siitäkin on kokemusta.
Kun tilaa on, se onnistuu, mutta se tila on usein juuri sitä hukkatilaa
mistä varustamot eivät pidä ja toisaalta vähäinen hukkatila
rahtikannella lisää turvallisuutta siinä tapauksessa, että kalusto
pääsisi liikkumaan. Mitä vähemmän joutotilaa, sen vähemmän liikkumavaraa.


-Teemu-
Teemu Uusi-Esko
2011-11-05 10:45:37 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Kuinkahan tuo on. Eikö Estonian loppuraportissakin ole pitkä lista
"vähältä piti" tilanteista.
Pitänee vilkaista. Olen lukenut tuon raportin mutten muista mitään
pitkää listaa.
Post by Jorma Moll
Hollannin rannikolla kaatui joku lautta kun niillä oli tapana lähteä
satamasta visiiri auki aikaa säästääkseen. Sillä kertaa allokko alkoi
heti kun irrottiin laiturista. Visiiriaukko haukkasi aallokon sisään,
laiva kaatui ja 100- 200 ihmistä hukkui. No, tämä noin
muistinvaraisesti.
Herald of Free Enterprise kaatui tosiaan Zeebruggen (B) edustalla.
Laivassa oli ovityyppiset portit ja onnettomuus johtui pääasiassa siitä,
että henkilö jonka vastuulla porttien sulkeminen oli, oli mennyt
nukkumaan(!) eikä komentosillalla ollut mitään tietoa saati näköyhteyttä
keulaportin tilanteesta. Tällä onnettomuudella ei ole keulavisiirien
kanssa oikeastaan mitään tekemistä, keulaporttien ja läpiajettavuuden
kanssa kyllä. Fakta om Fartygin kuva-aarre ei ole näemmä käytettävissä,
mutta wikipediasta löytyi artikkeli aiheesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Herald_of_Free_Enterprise
Post by Jorma Moll
Juuri noin. Estonialla oli kunnia asia pysyä aikataulussa. Lisäksi
uskottiin että laiva kestää minkälaista aallokkoa tahansa
minkälaisella noperudella tahansa.
Totta. Kovassa kelissä räppäämiseen tiedän kyllä sopivampia ja
hauskempiakin välineitä, vaikka joku 8-metrinen RIB...

Todella pirullinen yksityiskohta
Post by Jorma Moll
oli tuo että visiirin nokka ei näkynyt komentosillalle, jotta olisi
heti tajuttu mitä on tapahtunut.
En muista miten oli varoitusvalojen tilanne, näyttivätkö ne mitään
tilanteesta, näyttivätkö ne kaiken olevan OK vai näyttivätkö ne
yleisesti ottaenkin mitä sattuu eikä niihin uskottu.

Eikö vielä lisäksi käynyt niin
Post by Jorma Moll
ikävästi että laivaa alettiin kääntää perä vasta- aallokkoon väärää
kautta, jolloin aallokko iski armotta sisään.
Vai oliko niin että laivaa käännettäessä vesimassat pääsivät vyörymään
toiselle laidalle? Ilmeisesti paras tapa olisi ollut laittaa koneet
täysillä taakse jolloin olisi tuurilla päästy myös osasta vesimassaa
eroon. Vaikeapa tuollaisessa tilanteessa on toimia oikein kun ei
oikeastaan ole tiedetty edes mitä on tapahtunut.
Post by Jorma Moll
Vois uskoa, että tuo on vain järjestelykysymys. Nyt vaan satamat on
suunniteltu keula- perä- lastattaviksi. Onhan niissä autoissa
kääntyvät etupyörät :-) Ei satamansuunnittelijat paljoa ajattele
haaksirikkoista laivaa.
Ongelma ei ole satamissa, kyllä maissa yleensä on tilaa, vaan laivoissa
sisällä. Jopa euromittainen rahtikalusto vaatii jonkin verran tilaa
ympärilleen kääntyessään ja näin lastatessa jää väkisin käyttämätöntä
tilaa laivaan, puhumattakaan pohjoismaissa käytettävästä
modulimittaisesta kalustosta.
Post by Jorma Moll
Post by Teemu Uusi-Esko
Toisaalta erityyppiset porttiratkaisut ovat yleistyneet,
Jos noin on niin sehän on hienoa.
Kyllä, keulavisiirillä varustettuja laivoja on rakennettu viime vuosina,
ja varsinkin Estonian onnettomuuden jälkeen, hyvin vähän. Osittain
ainakin eurooppalaisessa ropax-kalustossa syynä on myös se, että kahden
rahtikannen rakenteessa keulasta pitäisi päästä kulkemaan jolloin ylös
nouseva visiiri olisi lähinnä tiellä. Tosin muistan nähneeni erään
ropaxin/rollikan jossa yläkannelle/-lta ajettiin avatun visiirin ali.
Olisikohan tuo ollut m/s Via Mare; vanha kanaalinlautta sekin.


-Teemu-
Teemu Uusi-Esko
2012-04-26 18:13:11 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Herald of Free Enterprise kaatui tosiaan Zeebruggen (B) edustalla.
Laivassa oli ovityyppiset portit ja onnettomuus johtui pääasiassa siitä,
että henkilö jonka vastuulla porttien sulkeminen oli, oli mennyt
nukkumaan(!) eikä komentosillalla ollut mitään tietoa saati näköyhteyttä
keulaportin tilanteesta. Tällä onnettomuudella ei ole keulavisiirien
kanssa oikeastaan mitään tekemistä, keulaporttien ja läpiajettavuuden
kanssa kyllä. Fakta om Fartygin kuva-aarre ei ole näemmä käytettävissä,
mutta wikipediasta löytyi artikkeli aiheesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Herald_of_Free_Enterprise
Tähän tuli mieleeni lisätä, että vedenkorkeus oli normaalia ylempänä
tuona päivänä ja aluksen keulaa oli trimmattu alas jotta rampit
sopisivat. Siksi vesi pääsi tavanomaistakin herkemmin sisään.


-Teemu-

Markus Strand
2011-11-06 04:16:41 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Mainittakoon, että pelastusoperaation jälkeen Silja Europan saapuessa
Tukholmaan eivät sen keulaportit auenneet, aallokko oli ilmeisesti
hakannut ne normaalia tiukempaan tms.
Silja Europa taisi olla pisimpään siellä hakattavana. Mariellahan oli
paikalla ensimmäisenä, mutta Eurooppa soveltu paremmin tarpeeseen tai
jotain.

Vanhempani olivat Silja Europalla silloin, ja tarinat eivät ole ihan
tavallisesta reissusta. Aallokossa ajaminen edes takaisin haravoiden ei
ole ihan kivaa.

Itsekin muistan sen aamun varsin hyvin, kun aamun tv-lähetyksessä
haastateltiin Viking Mariellan kapteenia kun autolautta oli uponnut. Ei
ihan heti muistunut, että merellä on muitakin lauttoja kuin ne jotka
lähtivät peräkkäin Helsingistä.

++MStr
Teemu Uusi-Esko
2011-11-06 04:37:02 UTC
Permalink
Post by Markus Strand
Post by Teemu Uusi-Esko
Mainittakoon, että pelastusoperaation jälkeen Silja Europan saapuessa
Tukholmaan eivät sen keulaportit auenneet, aallokko oli ilmeisesti
hakannut ne normaalia tiukempaan tms.
Silja Europa taisi olla pisimpään siellä hakattavana. Mariellahan oli
paikalla ensimmäisenä, mutta Eurooppa soveltu paremmin tarpeeseen tai
jotain.
Europan päällikkö toimi OSC:na ja veikkaan että sillä asiallakin saattoi
olla vaikutusta.
Post by Markus Strand
Vanhempani olivat Silja Europalla silloin, ja tarinat eivät ole ihan
tavallisesta reissusta. Aallokossa ajaminen edes takaisin haravoiden ei
ole ihan kivaa.
Olen jutellut muutaman muun kanssa jotka olivat etsinnöissä mukana
olleilla laivoilla. Eipä kukaan ole kuvaillut tunnelmia riemukkaiksi
tms....
Post by Markus Strand
Itsekin muistan sen aamun varsin hyvin, kun aamun tv-lähetyksessä
haastateltiin Viking Mariellan kapteenia kun autolautta oli uponnut. Ei
ihan heti muistunut, että merellä on muitakin lauttoja kuin ne jotka
lähtivät peräkkäin Helsingistä.
Varmasti se säväyttää ennenkuin selviää mikä laiva oli kyseessä.
Tarinoita on monia, voi vain kuvitella niiden kolmen Viinikan
kuljettajan tunnelmia joiden piti mennä yli Estonialla. Eivät
kuitenkaan saaneet kuormia ajoissa päälle vaan jäivät rannalle. Illalla
varmasti olivat harmitelleet, aamulla oli varmasti aika epätodellinen
tunnelma.


-Teemu-
Jorma Moll
2011-11-04 07:26:47 UTC
Permalink
On 31 loka, 23:03, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
  pystyasennossa?"
Samoin. Aika paljon haastavammaksi muuttuisi rappusten kapuaminen 3.
kannelta 7. kannelle, jos rappuset olisi 60-90 astetta kallistuneena
ihan mihin tahansa suuntaan, saati sitten jos ne huojuisivat kokoajan
edestakaisin vaikkapa vaan 20-30 asteen kallisteluväliä. Jotain
osviittaa saa esim. lukuisista eri Titanic -leffoista.
Joo ... muistelen lukeneeni, että keinuvan Estonian riitti kaatamaan
20- 50 cm vettä autokannella. Näin olivat laskeskelleet TKK:ssa. Siis
nämä lostoristeilijät ovat turvallisia vain kun kaikki menee hyvin.

Myöskin suuri puute paljastui näissä lostoristelijöissä, sillä ne
kykenivät pomimaan merestä vain harvoja hengissä.
Pelastusveneillä eikä MOB- veneillä ei ollut käyttöä. Aallokko oli
liian kova.

Pelastuslautat täyttyivät vedellä (?) siten että ihmiset palelivat
niissä kuoliaiksi. Myös helikoprereille tuli pulmaksi se, että mitkä
katetuista lautoista oli jo läpikäyty. Lopulta pelastajat vetivät
katteen puukolla halki. Näin merkittiin se että lautta oli jo
katsottu.


Estonian pelastusveneet löytyivät ilman ihmisiä puoliksi vettä täynnä.
(Yksi kuulema löytyi täältä Dirhamin sataman lähettyviltä.)
Post by Asko Ikävalko
Vielä kun pohditaan, että itsellä olisi perhettäkin pelastettavana ja
edessä on tientukkeena joku eläkeläispariskunta, niin siinä joutuisi
aika suurten priorisointikysymysten äärelle.
-Asko
Otto J. Makela
2011-11-04 08:39:35 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Pelastuslautat täyttyivät vedellä (?) siten että ihmiset palelivat
niissä kuoliaiksi.
Onnettomuuden jälkeen, joku meripelastusihminen varsin jälkinäsä-
viisaasti totesi että osa lautoista oli vedessä ylösalaisin
(telttakupu alaspäin) ja näin helposti ne olisi saanut käännettyä...

En ainakaan minä olisi asiaa ennen tuota tajunnut, ihmetellyt vaan
hitaasti paleltuessani että onpa karmea "pelastuslautta" kun ei edes
pääse säältä suojaan...

Muistelen että pelastumistodennäköisyyteen vaikutti myös merkittävästi
se että lautalla oli joku joka otti ohjaat sekä piti huolen siitä että
vedet äyskäröitiin ulos ja oviaukko suljettiin.
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Lume Laipio
2011-11-04 10:47:32 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Post by Jorma Moll
Pelastuslautat täyttyivät vedellä (?) siten että ihmiset palelivat
niissä kuoliaiksi.
Onnettomuuden jälkeen, joku meripelastusihminen varsin jälkinäsä-
viisaasti totesi että osa lautoista oli vedessä ylösalaisin
(telttakupu alaspäin) ja näin helposti ne olisi saanut käännettyä...
Eilen tuli telkasta juttu, jossa kerrottiin, että auton akkuja
salakuljetetaan niissä laivoissa Suomesta Viroon, ja sitä
kautta Latviaan ja Liettuaan, josta niistä maksetaan jotakin.
Nehän on ongelmajätettä, mutta ei se niitä salakuljettajia vaivaa;
akut on viskelty paketti- ja kuorma-autojen tavaratiloihin miten sattuu,
ja palovaara on enemmän kuin ilmeinen.
Esimerkkejä on siitä, mitä tapahtuu, kun autolautan autokannella
syttyy tulipalo: Tuhoutuu helposti koko laiva. Sammutusväen
tilanne on niissä olosuhteissa kovin lohduton.
Jukka Töyrylä
2011-11-04 11:09:35 UTC
Permalink
Post by Lume Laipio
Eilen tuli telkasta juttu, jossa kerrottiin, että auton akkuja
salakuljetetaan niissä laivoissa Suomesta Viroon, ja sitä
kautta Latviaan ja Liettuaan, josta niistä maksetaan jotakin.
Nehän on ongelmajätettä, mutta ei se niitä salakuljettajia vaivaa;
Kummallista pitää akkuja ongelmajätteenä, vaikka ne ovat liki 100 %:sti
kierrätettävää tavaraa. Kierrätys voidaan toki toteuttaa virallisen
järjestelmän kautta Suomessa tai järjestelmän ulkopuolella Baltiassa.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
Loading Image...
Lume Laipio
2011-11-04 11:27:47 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Post by Lume Laipio
Eilen tuli telkasta juttu, jossa kerrottiin, että auton akkuja
salakuljetetaan niissä laivoissa Suomesta Viroon, ja sitä
kautta Latviaan ja Liettuaan, josta niistä maksetaan jotakin.
Nehän on ongelmajätettä, mutta ei se niitä salakuljettajia vaivaa;
Kummallista pitää akkuja ongelmajätteenä, vaikka ne ovat liki 100
%:sti kierrätettävää tavaraa. Kierrätys voidaan toki toteuttaa
virallisen järjestelmän kautta Suomessa tai järjestelmän
ulkopuolella Baltiassa.
Tuo on hieman toista problematiikkaa.
Puhuin nyt siitä, mitä ongelmia ne käytännössä, oikeassa ja elettävässä
elämässä voivat laivojen autokansilla aiheuttaa.
"Mahdollisuus viralliseen kierrätykseen" ei poista palo- ja räjähdysvaraa
akkuja virheellisesti kuormattaessa.
Jukka Töyrylä
2011-11-04 13:22:20 UTC
Permalink
Post by Lume Laipio
Post by Jukka Töyrylä
Post by Lume Laipio
Eilen tuli telkasta juttu, jossa kerrottiin, että auton akkuja
salakuljetetaan niissä laivoissa Suomesta Viroon, ja sitä
kautta Latviaan ja Liettuaan, josta niistä maksetaan jotakin.
Nehän on ongelmajätettä, mutta ei se niitä salakuljettajia vaivaa;
Kummallista pitää akkuja ongelmajätteenä, vaikka ne ovat liki 100
%:sti kierrätettävää tavaraa. Kierrätys voidaan toki toteuttaa
virallisen järjestelmän kautta Suomessa tai järjestelmän
ulkopuolella Baltiassa.
Tuo on hieman toista problematiikkaa.
Puhuin nyt siitä, mitä ongelmia ne käytännössä, oikeassa ja elettävässä
elämässä voivat laivojen autokansilla aiheuttaa.
"Mahdollisuus viralliseen kierrätykseen" ei poista palo- ja räjähdysvaraa
akkuja virheellisesti kuormattaessa.
Niin siis ovathan ne siinä mielessä ongelmallista kuljetettavaa, siinä missä
lavallinen pirtuakin (vaikka se nyt ei itsekseen kipinöikkään), mikä saattaa
löytyä turistibussin lattian alta sopivan henkisellä seurueella, mutta eivät
ne silti ongelmajätteeksi muutu sillä, että niitä kuljetetaan väärin.
Lume Laipio
2011-11-04 14:35:14 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
Post by Lume Laipio
Post by Jukka Töyrylä
Post by Lume Laipio
Eilen tuli telkasta juttu, jossa kerrottiin, että auton akkuja
salakuljetetaan niissä laivoissa Suomesta Viroon, ja sitä
kautta Latviaan ja Liettuaan, josta niistä maksetaan jotakin.
Nehän on ongelmajätettä, mutta ei se niitä salakuljettajia vaivaa;
Kummallista pitää akkuja ongelmajätteenä, vaikka ne ovat liki 100
%:sti kierrätettävää tavaraa. Kierrätys voidaan toki toteuttaa
virallisen järjestelmän kautta Suomessa tai järjestelmän
ulkopuolella Baltiassa.
Tuo on hieman toista problematiikkaa.
Puhuin nyt siitä, mitä ongelmia ne käytännössä, oikeassa ja
elettävässä elämässä voivat laivojen autokansilla aiheuttaa.
"Mahdollisuus viralliseen kierrätykseen" ei poista palo- ja
räjähdysvaraa akkuja virheellisesti kuormattaessa.
Niin siis ovathan ne siinä mielessä ongelmallista kuljetettavaa,
siinä missä lavallinen pirtuakin (vaikka se nyt ei itsekseen
kipinöikkään), mikä saattaa löytyä turistibussin lattian alta
sopivan henkisellä seurueella, mutta eivät ne silti ongelmajätteeksi
muutu sillä, että niitä kuljetetaan väärin.
Juu, enpä väittele terminologiasta, se ei tässä ole
se pointti.

Po.ohjelma taisi olla poliisi-TV, jossa tollo toimittaja
vaan nimenomaan sanoi, että ne akut ovat ongelmajätettä.
Kare Pietilä
2011-11-04 11:00:25 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Muistelen että pelastumistodennäköisyyteen vaikutti myös merkittävästi
se että lautalla oli joku joka otti ohjaat sekä piti huolen siitä että
vedet äyskäröitiin ulos ja oviaukko suljettiin.
Monessakohan pelastuslautassa oli ihminen joka tiesi tai oivalsi,
että pelastuslautan pohjapatja kuuluu käsin pumpata täyteen ilmaa?
Tällä on melko suuri vaikutus siihen millaisella nopeudella lau-
tassaolijat menettävät lämpöä...
--
Byrgcn hgryvnf.
Teemu Uusi-Esko
2011-11-04 20:41:07 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Joo ... muistelen lukeneeni, että keinuvan Estonian riitti kaatamaan
20- 50 cm vettä autokannella. Näin olivat laskeskelleet TKK:ssa. Siis
nämä lostoristeilijät ovat turvallisia vain kun kaikki menee hyvin.
Kyllä, kun se hulahtaa toiseen laitaan siinä onkin aika reilusti vettä
jo. Estoniassa ei ollut autokannella välilaipioita (eikä juuri
muissakaan autolautoissa) ja useimpiin autolauttoihin rakennettiinkin
tuon tapauksen jälkeen väliportit, joiden tehtävä on estää mahdollisen
autokannelle päässeen veden liikkuminen.
Post by Jorma Moll
Myöskin suuri puute paljastui näissä lostoristelijöissä, sillä ne
kykenivät pomimaan merestä vain harvoja hengissä.
Pelastusveneillä eikä MOB- veneillä ei ollut käyttöä. Aallokko oli
liian kova.
Lostoristeilijä tai mikä vain, noissa keliolosuhteissa ei ole montaakaan
ratkaisua jotka toimisivat hyvin ilman, että samalla vaarannetaan oman
aluksen henkilöstön turvallisuus. Helikopterin vahvuus on se, ettei
kapineen omia osia ole pintapelastajan välittömässä läheisyydessä ja
toisaalta se, että akuutin vaaran uhatessa pinturia voi helikopteri
vetää "oman miehen" pois nopeasti. Usean metrin korkuisessa aallokossa
laivan liikkeet ovat suuria, etenkin kun ollaan käytännössä likimain
paikallaan/ajelehtimassa kuten tuollaisessa pelastusoperaatiossa
joudutaan olemaan, laivan lähellä on monenlaisia riskitekijöitä alkaen
siitä että aalto heittää lautan/pelastusveneen/MOB-veneen voimalla päin
aluksen kylkeä ties minkälaiseen vaaratekijään. Niinikään ei laivojen
henkilökunnalle makseta siitä että henkensä kaupalla yrittäisivät poimia
haaksirikkoisia kyytiin. Toki heillä on tietty koulutus aiheeseen
muttei läheskään yhtä kova kuin Rajavartiolaitoksen pintapelastajilla.
Ei vapaaehtoisille meripelastajillekaan makseta latin latia mutta niinpä
on olemassa vaihtoehto, jos tilanne näyttää liian pahalta ei sinne
pahaan paikkaan ole pakko mennä ellei katso selviytyvänsä tehtävästä -
kukaan ei hauku perään jos näin päättää.

MOB-veneen voi pystyä laskemaan kovassa kelissä, ylös ottaminen onkin
sitten hurja toimenpide jonka onnistuminen edellyttäisi huikean tarkkaa
ajamista, huikean tarkkaa ajoitusta, jotakin välinettä millä nostokoukun
ohjaisi paikalleen ettei riskeerattaisi kenenkään sormia ja mieluusti
veneen miehistöllä pitäisi olla jokaisella kypärä päässä, se koukku voi
muutoin tehdä rumaa jälkeä. Järkevämpi ratkaisu on siis olla laskematta
venettä. Perästä kyytiin ajettavan apuveneen kyytiin ottaminenkaan ei
ole kelissä mikään pala kakkua, kuten tässä videossa
missä av Antti tulee "kotiin"
pr Jenny Wihurille.
Post by Jorma Moll
Pelastuslautat täyttyivät vedellä (?) siten että ihmiset palelivat
niissä kuoliaiksi.
Ei se tosiaan haitaksi olisi jos vähän useampi ihminen pääsisi
harjoittelemaan lautan kääntämistä yms.
Post by Jorma Moll
Estonian pelastusveneet löytyivät ilman ihmisiä puoliksi vettä täynnä.
(Yksi kuulema löytyi täältä Dirhamin sataman lähettyviltä.)
Estoniassa taisi olla vielä vanhoja avomallisia pelastusveneitä.
Nykyiset ovat sentään ainakin jollain tavoin katettuja ja luultavasti
myös itseoikaisevia, mutta en osaa sanoa minkälaiset mahdollisuudet
niihin on päästä kiipeämään kyytiin vedestä.

-Teemu-
Asko Ikävalko
2011-11-04 21:08:27 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Ei se tosiaan haitaksi olisi jos vähän useampi ihminen pääsisi
harjoittelemaan lautan kääntämistä yms.
Olis kyllä jännä nähdä/kokeilla, että miten sellainen 3 - 5 m
halkaisiltaan oleva vedellä täyttynyt pyöreä kumivene on tarkoitus
pyöräyttää oikein 25 m/s aallokossa. Montako hlöä hommaan tarvitaan?
Kölinä toimiva harjateltta ei varmaan ainakaan helpota tuota temppua?

-Asko
Jorma Moll
2011-11-05 05:08:12 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Post by Jorma Moll
Joo ... muistelen lukeneeni, että keinuvan Estonian riitti kaatamaan
20- 50 cm vettä autokannella. Näin olivat laskeskelleet TKK:ssa. Siis
nämä lostoristeilijät ovat turvallisia vain kun kaikki menee hyvin.
Kyllä, kun se hulahtaa toiseen laitaan siinä onkin aika reilusti vettä
jo.  Estoniassa ei ollut autokannella välilaipioita (eikä juuri
muissakaan autolautoissa) ja useimpiin autolauttoihin rakennettiinkin
tuon tapauksen jälkeen väliportit, joiden tehtävä on estää mahdollisen
autokannelle päässeen veden liikkuminen.
Niin.... laivojen suunnittelussa tarvitaan paitsi järkeä ja tekniikan
taitoja jarahaa tietenkin..... myös mielikuvitusta, että mitä kaikkea
voi taphtua ja mitä sitten alkaa tapahtua.

Matkustajalaiva, joka seilaa pimeässä myrskyisellä merellä
matkustajina vaikkapa parituhatta eriasteisesti humaltunutta ihmistä
ei ole helppo tehtävä pelastaa.
Estonian kaatuessa erääksi ongelmaksi muodostui myös ihmisten
erikielisyys. Lopuksihan siellä oli nyrkkitappeluja siitä kuinka
pelastuslaitteita olisi käytettävä
Post by Teemu Uusi-Esko
Post by Jorma Moll
Myöskin suuri puute paljastui näissä lostoristelijöissä, sillä ne
kykenivät pomimaan merestä vain harvoja hengissä.
Pelastusveneillä eikä MOB- veneillä ei ollut käyttöä. Aallokko oli
liian kova.
Lostoristeilijä tai mikä vain, noissa keliolosuhteissa ei ole montaakaan
ratkaisua jotka toimisivat hyvin ilman, että samalla vaarannetaan oman
aluksen henkilöstön turvallisuus.
Mahdotontahan tietenkin on, mutta tämä pitäisi kertoa laivojen
matkustajille.

 Helikopterin vahvuus on se, ettei
Post by Teemu Uusi-Esko
kapineen omia osia ole pintapelastajan välittömässä läheisyydessä ja
toisaalta se, että akuutin vaaran uhatessa pinturia voi helikopteri
vetää "oman miehen" pois nopeasti.  Usean metrin korkuisessa aallokossa
laivan liikkeet ovat suuria, etenkin kun ollaan käytännössä likimain
paikallaan/ajelehtimassa kuten tuollaisessa pelastusoperaatiossa
joudutaan olemaan, laivan lähellä on monenlaisia riskitekijöitä alkaen
siitä että aalto heittää lautan/pelastusveneen/MOB-veneen voimalla päin
aluksen kylkeä ties minkälaiseen vaaratekijään.  Niinikään ei laivojen
henkilökunnalle makseta siitä että henkensä kaupalla yrittäisivät poimia
haaksirikkoisia kyytiin.  Toki heillä on tietty koulutus aiheeseen
muttei läheskään yhtä kova kuin Rajavartiolaitoksen pintapelastajilla.
Ei vapaaehtoisille meripelastajillekaan makseta latin latia mutta niinpä
on olemassa vaihtoehto, jos tilanne näyttää liian pahalta ei sinne
pahaan paikkaan ole pakko mennä ellei katso selviytyvänsä tehtävästä -
kukaan ei hauku perään jos näin päättää.
Joo..... kyllä Estonian pelastustöissä olleet ansaitsisivat paljon
enemmän prenikoita, mitä ovat saaneet. Voi suoralta kädeltä sanoa,
että he tekivät sankaritekoja.
Post by Teemu Uusi-Esko
MOB-veneen voi pystyä laskemaan kovassa kelissä, ylös ottaminen onkin
sitten hurja toimenpide jonka onnistuminen edellyttäisi huikean tarkkaa
ajamista, huikean tarkkaa ajoitusta, jotakin välinettä millä nostokoukun
ohjaisi paikalleen ettei riskeerattaisi kenenkään sormia ja mieluusti
veneen miehistöllä pitäisi olla jokaisella kypärä päässä, se koukku voi
muutoin tehdä rumaa jälkeä.  Järkevämpi ratkaisu on siis olla laskematta
venettä.  Perästä kyytiin ajettavan apuveneen kyytiin ottaminenkaan ei
ole kelissä mikään pala kakkua, kuten tässä
av Antti tulee "kotiin"
pr Jenny Wihurille.
Post by Jorma Moll
Pelastuslautat täyttyivät vedellä (?) siten että ihmiset palelivat
niissä kuoliaiksi.
Ei se tosiaan haitaksi olisi jos vähän useampi ihminen pääsisi
harjoittelemaan lautan kääntämistä yms.
Se voi olla toivoton tehtävä. Ei tavallinen laivamatkustja
kaljamahoineen siihen pysty vaikka kuinka opetettaisiin.

Eikös Estonian tapauksessa ollut sellaienkin tilanne että
pelastuslautta kellui meressä väärin päin sen päällä oli yksi mies ja
ympärillä kymmeniä. Mies ei suostunut siihen että lauttaa olisi
yritetty kääntää oikein päin......en muista kuinka tilanne
selvisi.....selvisikö ollenkaan, jos vaikka kaikki kuolivat.
Post by Teemu Uusi-Esko
Post by Jorma Moll
Estonian pelastusveneet löytyivät ilman ihmisiä puoliksi vettä täynnä.
(Yksi kuulema löytyi täältä Dirhamin sataman lähettyviltä.)
Estoniassa taisi olla vielä vanhoja avomallisia pelastusveneitä.
Oli joo.
Post by Teemu Uusi-Esko
Nykyiset ovat sentään ainakin jollain tavoin katettuja ja luultavasti
myös itseoikaisevia, mutta en osaa sanoa minkälaiset mahdollisuudet
niihin on päästä kiipeämään kyytiin vedestä.
Kyllä ne on useimmille vähäiset. Jos veneestä joku auttaa on
jonkinlaiset mahdollisuudet.
Post by Teemu Uusi-Esko
-Teemu-
Teemu Uusi-Esko
2011-11-05 11:19:07 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Niin.... laivojen suunnittelussa tarvitaan paitsi järkeä ja tekniikan
taitoja jarahaa tietenkin..... myös mielikuvitusta, että mitä kaikkea
voi taphtua ja mitä sitten alkaa tapahtua.
Näin on. Nykyään autolautoissa on autokansilla väliportit joiden
tehtävänä on estää vesimassan vapaa virtaaminen.
Post by Jorma Moll
Matkustajalaiva, joka seilaa pimeässä myrskyisellä merellä
matkustajina vaikkapa parituhatta eriasteisesti humaltunutta ihmistä
ei ole helppo tehtävä pelastaa.
Ei ole helppoa, siinä mitataan päällystön ammattitaito pyrittäessä
siihen ettei sattuisi mitään mikä aiheuttaisi pelastamisen tarpeen.
Estonian uppoamisyönä muut laivat olivat ajaneet merkittävästi Estoniaa
hitaammin.
Post by Jorma Moll
Post by Teemu Uusi-Esko
Lostoristeilijä tai mikä vain, noissa keliolosuhteissa ei ole montaakaan
ratkaisua jotka toimisivat hyvin ilman, että samalla vaarannetaan oman
aluksen henkilöstön turvallisuus.
Mahdotontahan tietenkin on, mutta tämä pitäisi kertoa laivojen
matkustajille.
Juu, joka kipparihan kuuluttaa kelin koventuessa että jos jotain sattuu
meitä ei ehkä voida auttaa...ihmiset uskovat nykyään että joka paikassa
on joku kaikkivoipainen joka pelastaa heidät pahasta jos jotain sattuu.
Ei järjenkäyttöä vielä kielletty ole - EUvostoliitto valmistelee
vasta direktiiviä asiasta...

Harva edes ajattelee, että jos jossain pienen kunnan alueella joutuvat
vaikka liikenneonnettomuuteen, ne apuun tulevat kaverit ovat
todennäköisesti vapaaehtoisia auttajia, he tulevat omalla työ- tai
vapaa-ajallaan auttamaan onnettomuuteen joutuneita. Suomessa on
yllättävän suuria asioita vapaaehtoisten hartioilla. Niin vapaaehtoiset
meripelastajat kuin vapaapalokuntalaiset, ynnä kaikki muut vapaaehtoisen
pelastuspalvelun piiriin kuuluvat, tekevät sitä harrastuksenaan ja moni
ilman rahallista korvausta. Viime kesänä ollessamme palokunnan apuna
saaressa sattuneella maastopalokeikalla tulin ajatelleeksi asiaa
tarkemmin. Parisenkymmentä miestä ja yksi nainen (meidän perämies :)
hoiti korkealla mäen harjalla saaressa riehuneen, salaman sytyttämän
maastopalon sammutuksen rajaten vahingot 1,5 hehtaariin. Jokainen
meistä oli vapaaehtoisena mukana, palomiehet hoitivat itse sammutuksen,
järvipelastajat huolehtivat kuljetuksista saareen (aluksemme on täysin
ylivoimainen tuohon tehtävään verrattuna sikäläisen palokunnan
veneeseen) sekä veden saannista paloalueelle eli palopumpuista.

No joo, takaisin aiheeseen.
Post by Jorma Moll
Joo..... kyllä Estonian pelastustöissä olleet ansaitsisivat paljon
enemmän prenikoita, mitä ovat saaneet. Voi suoralta kädeltä sanoa,
että he tekivät sankaritekoja.
Miten sen ottaa. Suuria tekoja kyllä, toisaalta esim. rajan pintureille
se oli tavallista kovempi työvuoro, mutta sankaruudesta en ole varma
koska heille kuitenkin maksetaan tuosta tehtävästä ja riskinotosta.
Eivätkä ne prenikatkaan aina auta, ainakin yksi tuolloin
pintapelastajana ollut on joutunut vaihtamaan alaa koska ei luonto enää
anna myöten toimia aiemmissa tehtävissään.
Post by Jorma Moll
Se voi olla toivoton tehtävä. Ei tavallinen laivamatkustja
kaljamahoineen siihen pysty vaikka kuinka opetettaisiin.
Pelastuslautta kääntyy yllättävän helposti kun henkilö, tai ison lautan
tapauksessa kaksi, kiipeää lautan päälle, menevät pullon päälle
seisomaan ja vetävät tarkoitusta varten lauttaan kiinnitetystä köydestä
oikealla tavalla. Kaljamahasta on tässä hommassa plussaa, koska
painavampi henkilö saa lautan paremmin käännettyä. Vielä jos onnistuu
kääntämään lautan siten että saa käytettyä tuulta hyödyksi, se tulee
melkein itsellään. Tekniikka vain pitäisi osata, sitä ei kovin moni ole
päässyt harjoittelemaan.
Post by Jorma Moll
Eikös Estonian tapauksessa ollut sellaienkin tilanne että
pelastuslautta kellui meressä väärin päin sen päällä oli yksi mies ja
ympärillä kymmeniä. Mies ei suostunut siihen että lauttaa olisi
yritetty kääntää oikein päin......en muista kuinka tilanne
selvisi.....selvisikö ollenkaan, jos vaikka kaikki kuolivat.
Eiköhän tuollaisessa tapauksessa demokratian keinoin saada lautta
kääntöön...
Post by Jorma Moll
Kyllä ne on useimmille vähäiset. Jos veneestä joku auttaa on
jonkinlaiset mahdollisuudet.
Pitääpä huomenna katsella vähän sillä silmällä nykyaikaista
pelastusvenettä. Aamulla lähden viisivuotiaalla m/s Silja Galaxylla
yli. Pelastuslauttaan nousemisessa olennaista on jo lauttaan päässeiden
apu. Kaksi henkilöä lautan oviaukolla "heittelee" väkeä sisään melko
vikkelästi.

Tietenkin on sekin mahdollisuus jos haluaa pienentää omaa riskiään
mahdollisen merionnettomuuden sattuessa, on tehdä kuten eräs Estonialta
selviytynyt autokuski joka yhä edelleen on alalla; hänellä on aina
laivalle mennessään oma pelastuspuku ja paukkuliivit mukanaan. Kun
puvun alla on riittävän lämmin vaatetus selviää syyskuun alun
vedenlämpötiloissa tuntikausia. Omasta kokemuksesta voin kertoa että
vajaa tunti 9-asteisessa meressä on ihan miellyttävää kun varustus on hyvä.


-Teemu-
Kare Pietilä
2011-11-05 11:36:02 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Tietenkin on sekin mahdollisuus jos haluaa pienentää omaa riskiään
mahdollisen merionnettomuuden sattuessa, on tehdä kuten eräs Estonialta
selviytynyt autokuski joka yhä edelleen on alalla; hänellä on aina
laivalle mennessään oma pelastuspuku ja paukkuliivit mukanaan. Kun puvun
alla on riittävän lämmin vaatetus selviää syyskuun alun
vedenlämpötiloissa tuntikausia. Omasta kokemuksesta voin kertoa että
vajaa tunti 9-asteisessa meressä on ihan miellyttävää kun varustus on hyvä.
Ei kai pelastuspuvun alla enää mitään erityisen lämmintä vaatetusta
tarvita? Siinä sentinpaksuisessa kumikortsussa kyllä pysyy varmas-
ti hengissä hamaan nälkäkuolemaan asti kylmässäkin vedessä vaikkei
olisi kuin kevyt kesävaatetus päällä.

Vaatetus on sen sijaan tarpeen jos joutuu mereen ilman pelastus-
pukua. Sen lisäksi pitäisi olla sen verran jesseä, että saa hihan-
ja lahkeensuut vedettyä umpeen. Vaatteiden alla pyyhkivä jääkylmä
vesi on se mikä tappaa ja nopeasti.
--
Byrgcn hgryvnf.
Teemu Uusi-Esko
2011-11-05 12:35:33 UTC
Permalink
Post by Kare Pietilä
Ei kai pelastuspuvun alla enää mitään erityisen lämmintä vaatetusta
tarvita? Siinä sentinpaksuisessa kumikortsussa kyllä pysyy varmas-
ti hengissä hamaan nälkäkuolemaan asti kylmässäkin vedessä vaikkei
olisi kuin kevyt kesävaatetus päällä.
Tarkoittanet ns. kuuden tunnin pukua, joista käytetään myös nimitystä
pelastautumispuku. Ne ovat usein laivoilla käytössä olevia pukuja jotka
tosiaan pitävät pinnalla, kuivana ja lämpimänä tuntikausia, mutta ovat
usein yhden koon pukuja ja muutenkin varsin kömpelöjä, sellaiseen
pukeutuneena voi lähinnä kellutella ja käsiä heilutellen vähän uida
selkää esim. lähellä olevalle lautalle tms. pyrkiäkseen.

Itse en ole sellaista päässyt edes kokeilemaan, sen sijaan olen
enemmänkin käyttänyt ns. kevyttä pelastuspukua, jonka tehtävänä on
käytännössä ainoastaan pitää kuivana. Alle tuleva vaatetus pitää
lämpimänä ja vaikka puvun sisään jäävä ilma kelluttaa, varmuus pinnalla
pysymisestä tulee varmistaa käyttämällä pelastus- tai kelluntaliiviä -
mulla on käytännössä aina paukkuliivit päällä ja mennessäni
tarkoituksella uimaan otan vain automaattilaukaisimen pois jolloin voin
tarpeen vaatiessa laukaista liivit manuaalisesti.
Oma pukuni on tuollainen Ursuit Sea Horse juurikin mustana
http://www.ursuk.fi/fi/ammatti_ja_military/pelastuspuvut/tuote/26/5112-sea-horse/
ja olen oikein tyytyväinen sen mukavuuteen. Vaikka alla on saman firman
valmistama lämpöväliasu on puku päällä liikkuminen ja touhuaminen
kevyttä ja mukavaa, mistään ei ahdista - viime kesänä tuli jopa juostua
Kotkassa pelastuspuku päällä. Olisihan se hyvä lisä turvallisuuteen jos
tuota kuskaisi mukanaan laivoilla, mutta käytännössä puku, väliasu ja
liivit eivät mahdu siihen yhteen puvun mukana tulleeseen kassiin vaan
pitäisi olla kaksi tai sitten yksi iso kassi. Taidan luottaa enemmän
onneeni ja siihen että olen saanut koulutusta pelastuslautan kanssa
toimimiseen...
Post by Kare Pietilä
Vaatetus on sen sijaan tarpeen jos joutuu mereen ilman pelastus-
pukua. Sen lisäksi pitäisi olla sen verran jesseä, että saa hihan-
ja lahkeensuut vedettyä umpeen. Vaatteiden alla pyyhkivä jääkylmä
vesi on se mikä tappaa ja nopeasti.
Juuri näin. Kaikki mikä vähentää kylmän veden vaihtumista iholla on
kotiinpäin.

-Teemu-
Kare Pietilä
2011-11-05 11:50:21 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Eivätkä ne prenikatkaan aina auta, ainakin yksi tuolloin
pintapelastajana ollut on joutunut vaihtamaan alaa koska ei luonto enää
anna myöten toimia aiemmissa tehtävissään.
Ei tainnut jäädä yhteen. Ei ole ihan normipäivä raapia ruumiita
ylös merestä.
--
Byrgcn hgryvnf.
Asko Ikävalko
2011-11-07 19:29:05 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Estonian kaatuessa erääksi ongelmaksi muodostui myös ihmisten
erikielisyys. Lopuksihan siellä oli nyrkkitappeluja siitä kuinka
pelastuslaitteita olisi käytettävä
Kun ollaan suurien kysymysten äärellä, niin moni ihminen luultavasti
muuttuu melko alkukantaiseksi eläimeksi. Siinä ei jäädä sivistyneesti
keskustelemaan ja äänestämään asioista, vaan henki lienee helposti
"every man for himself". Ainoastaan poikkeuksellisen karismaattinen ja
vakuuttava johtohahmo voi saada eläinjoukon hetkeksi komentoonsa, kunnes
jostain kuuluu kova paukahdus tai laiva kallistuu taas hieman lisää.

Titanicin aikaan ihmiset olivat kuivalla maalla yleisesti ottaen
kohteliaita toisilleen ja silloin "children and ladies first" oli
maailmanlaajuisesti hyväksytty käsite. Kuitenkin Titanicilla vain
voimakkaimmat ja nopeimmat pääsivät pelastusveneisiin, vaikka miehistö
yritti pistooleilla antamillaan varoituslaukauksilla hillitä
väkijoukkoa. Tuolloin oli vielä kastijakokin sellainen, että
ykkösluokassa matkustaneista moni pääsi pelastusveneisiin, kun taas
kolmosluokka teljettiin kalteriovien taakse hyttikäytävillensä.

-Asko
Jorma Moll
2011-11-07 20:00:01 UTC
Permalink
On 7 marras, 21:29, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Jorma Moll
Estonian kaatuessa erääksi ongelmaksi muodostui myös ihmisten
erikielisyys. Lopuksihan siellä oli nyrkkitappeluja siitä kuinka
pelastuslaitteita olisi käytettävä
Kun ollaan suurien kysymysten äärellä, niin moni ihminen luultavasti
muuttuu melko alkukantaiseksi eläimeksi.
Tässä joutuu nyt taas vaan muistikuvia viljelemään. Jostakin on jäänyt
mieleen että katastrofitilanteessa, jossa kuolema lähestyy ihmiset
voidaan noin yleisesti ottaen jakaa kolemeen ryhmään 1. alistuu ja
muuttuu apaattiseksi, antautuu 2. Alkaa toimia järkevästi ja esim
organisoida pelastautumista. 3. en muista mikä se oli, oliskohan ollu
että käyttäytyy 1:n ja 2: n välimuodon lailla.

(vähän samalla tavalla taitaa käydä tilanteessa, jossa ihmisellä
todetaan kuolemanvakava sairaus.)

Siinä ei jäädä sivistyneesti
Post by Asko Ikävalko
keskustelemaan ja äänestämään asioista, vaan henki lienee helposti
"every man for himself". Ainoastaan poikkeuksellisen karismaattinen ja
vakuuttava johtohahmo voi saada eläinjoukon hetkeksi komentoonsa, kunnes
jostain kuuluu kova paukahdus tai laiva kallistuu taas hieman lisää.
Titanicin aikaan ihmiset olivat kuivalla maalla yleisesti ottaen
kohteliaita toisilleen ja silloin "children and ladies first" oli
maailmanlaajuisesti hyväksytty käsite. Kuitenkin Titanicilla vain
voimakkaimmat ja nopeimmat pääsivät pelastusveneisiin, vaikka miehistö
yritti pistooleilla antamillaan varoituslaukauksilla hillitä
väkijoukkoa. Tuolloin oli vielä kastijakokin sellainen, että
ykkösluokassa matkustaneista moni pääsi pelastusveneisiin, kun taas
kolmosluokka teljettiin kalteriovien taakse hyttikäytävillensä.
-Asko
Asko Ikävalko
2011-11-07 21:15:04 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
1. alistuu ja
muuttuu apaattiseksi, antautuu 2. Alkaa toimia järkevästi ja esim
organisoida pelastautumista. 3. en muista mikä se oli, oliskohan ollu
että käyttäytyy 1:n ja 2: n välimuodon lailla.
Olisko 3. että alkaa riehua ja raivota, elää kuin viimeistä päivää,
kaikki-mulle-heti asenteella.
Post by Jorma Moll
(vähän samalla tavalla taitaa käydä tilanteessa, jossa ihmisellä
todetaan kuolemanvakava sairaus.)
Ehdotukseni pätee tähänkin. Mökki myyntiin, osakesäästöt rahoiksi vaikka
pilkkahinnalla, vaimo kadulle ja itse Bahamalle nauttimaan viimeistä
ehtoollista. ;)

-Asko
Sami Nordlund
2011-11-08 07:21:48 UTC
Permalink
Post by Asko Ikävalko
Olisko 3. että alkaa riehua ja raivota, elää kuin viimeistä päivää,
kaikki-mulle-heti asenteella.
Moni elää kaikki-mulle-heti asenteella vaikkei mitään katastrofia
olekaan. Suuttuvatkin heti, jos muut eivät ole samaa mieltä kuin henkilö
itse.

Jos kaikenmaailman kurssien vetäjiä on uskominen, niin suurin osa
ihmisistä lamaantuu enemmän tai vähemmän onnettomuustilanteessa. Siinä
ei tarvita kuin yksi, joka ottaa johdon ksäiinsä ja sanoo, mitä pitää
tehdä ja asia rupeaa etenemään.

Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:***@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Jorma Moll
2011-11-08 13:03:58 UTC
Permalink
Post by Sami Nordlund
Post by Asko Ikävalko
Olisko 3. että alkaa riehua ja raivota, elää kuin viimeistä päivää,
kaikki-mulle-heti asenteella.
Moni elää kaikki-mulle-heti asenteella vaikkei mitään katastrofia
olekaan.
Just noin.

Menee jo vähän filosofian puolelle, mutta aika hyvin on sanottu:
"Yhteiskunnat matkustavat loistojunalla kiihtyvällä vauhdilla ......
päin Helvettiä."


Suuttuvatkin heti, jos muut eivät ole samaa mieltä kuin henkilö
Post by Sami Nordlund
itse.
Jos kaikenmaailman kurssien vetäjiä on uskominen, niin suurin osa
ihmisistä lamaantuu enemmän tai vähemmän onnettomuustilanteessa. Siinä
ei tarvita kuin yksi, joka ottaa johdon ksäiinsä ja sanoo, mitä pitää
tehdä ja asia rupeaa etenemään.
Sami
--http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Teemu Uusi-Esko
2011-11-03 18:45:59 UTC
Permalink
Post by Lume Laipio
Sen onnettomuuden jälkeen on tullut katseltua laivojen käytäviä,
"Miltähän täällä näyttäisi, jos olisi pimeää ja käytävät olisi
pystyasennossa?"
Karmea juttu, vieläkin.
Ei se väärin ole käyttää hetki siihen että katsoo siitä hytin oven
sisäpuolelta missä on se kokoontumisasema minne hätätilanteessa kuuluisi
mennä ja miten sinne pääsee. Vaikka sitten kerran kulkisi sen reitin,
etenkin noilla ihmislaivoilla missä kokoontumisasemat yleensä ovat
ulkokannella - samalla kun menee katsomaan laivan lähtöä kuten moni
huvimatkailija tekee muutenkin. Muutenkin pieniä asioita kannattaa
ajatella ennalta, itsekin otan näin "välikaudella" jolloin muuten käytän
vielä kesätakkia mutta talvitakki on jo mukana, talvitakin päälle kun
lähden laivaan. Jos tulee hälytys, vaikka pienempikin juttu mutta jos
sen vuoksi joutuu seisomaan puolikin tuntia kannella, on paljon
mukavampi seistä siellä kun on lämmin takki päällä. Lähtökohtana
kannattaa pitää sitä, että merellä on aina kylmä.

Hieno vaihtoehto olisi käydä Meriturvan "laivamatkustajan
pelastautumiskurssi" mutta se maksaa noin 150e/lärvi jos saa kurssin
täyteen, putiikkihan toimii vain virka-ajan puitteissa. Itse olen
päässyt harjoittelemaan pelastuslautalle kiipeilyä
meripelastusharrastuksen puitteissa, ei se aivan helppoa ole eikä
harjoitus tekisi kenellekään pahaa. Yhdistyksemme mahdollisesti ryhtyy
pitämään mm. pelastuslauttakoulutuksia veneilijöille ja muillekin
kiinnostuneille mutta se on vielä alkutekijöissään enkä uskalla sanoa
siitä sen enempää.


-Teemu-
Teemu Uusi-Esko
2011-11-03 18:27:21 UTC
Permalink
Post by Asko Ikävalko
Post by Jorma Moll
Neljän mailin päähän valotkin lienevät näkyneet.
"Estonian valot katosivat näkyvistä" mutta nythän siinä luki: "Estonia
katosi tutkan näytöltä" MOT.
BTW, ei sulla sattuisi olemaan linkkiä siihen tutkimusraporttiin, olisi
ihan mielenkiintoista verestellä muistia tuosta pelastustöiden
etenemisestä. Muistanko oikein, että tilanteen vakavuutta ei oikein
tahdottu uskoa, ennen kuin Mariella pääsi paikalle ja totesi että se
purkki ihan tosiaan on painunut jo kokonaan upoksiin ja meressä on
kauhea määrä huutavia ihmisiä pelastusveneissä.
Linkin raporttiin saitkin jo, karua mutta mielenkiintoista luettavaa.
Luin sen aikanaan heti kun se ilmestyi, varasin kirjastosta hyvissä
ajoin...

Tuossa on linkki josta voi kuunnella radioliikennettä

ja siinäkin käy ilmi ettei tilanteen vakavuus ihan täydessä
laajuudessaan valkene ennenkuin Mariellan ja Europan saapuessa paikalle.
Post by Asko Ikävalko
Lähtiköhän kopterit matkaan vasta saatuaan tuon tilanneanalyysin
Mariellalta, vai oliko siinä joku lentokelistä johtuva viive?
Muistaakseni ne eivät kuitenkaan lähteneet matkaan heti Mayday -viestin
perusteella. :(
En tiedä lentokelistä mutta ilmeisesti ne suhteellisen nopeasti
lähtivät. Ainakin nykypäivän lähtöinnolla luulisi ukkojen olevan jo
juoksemassa kopteria kohti ensimmäisen maydayn kajahdettua ilmoille - ei
sillä mutta menneenä kesänä on Super Pumalla lennetty tyrehdyttämään
ihan tavallista nenäverenvuotoakin. Pääasia ettei MRCC:n päivystäjä ole
vahingossakaan erehtynyt päästämään vapaaehtoisia hoitamaan keikkaa... :-/

-Teemu-
Asko Ikävalko
2011-11-03 21:02:46 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
En tiedä lentokelistä mutta ilmeisesti ne suhteellisen nopeasti
lähtivät. Ainakin nykypäivän lähtöinnolla luulisi ukkojen olevan jo
juoksemassa kopteria kohti ensimmäisen maydayn kajahdettua ilmoille
Kyllä siinä 55 min vierähti lentoonlähtökäskyn ja lentoonlähdön välissä,
kuten näet 31.10. klo 22:20 viestistäni. Oliskohan pilotit ja
pintapelastajat olleet kotona nukkumassa ja soitettu hereille.

-Asko
Jorma Moll
2011-11-04 06:38:37 UTC
Permalink
On 3 marras, 23:02, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Teemu Uusi-Esko
En tiedä lentokelistä mutta ilmeisesti ne suhteellisen nopeasti
lähtivät.  Ainakin nykypäivän lähtöinnolla luulisi ukkojen olevan jo
juoksemassa kopteria kohti ensimmäisen maydayn kajahdettua ilmoille
Kyllä siinä 55 min vierähti lentoonlähtökäskyn ja lentoonlähdön välissä,
kuten näet 31.10. klo 22:20 viestistäni. Oliskohan pilotit ja
pintapelastajat olleet kotona nukkumassa ja soitettu hereille.
Eiköhän se ollut juuri noin. Vaimon vierestä lähtivät :-).
Jos nyt oikein muistan niin tämän onnettomuuden jälkeen alettiin myös
pohtia sitä, että saisiko esim. pelasushelikopterin henkilökunta
käytää auton katolla vilkkua kiirehtiessän lentokentälle. Ainakin
tuolloin pelastajan oli ajettava muun liikenteen mukana. Miten lie
nykyään?
Post by Asko Ikävalko
-Asko
Teemu Uusi-Esko
2011-11-04 18:05:11 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
On 3 marras, 23:02, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Teemu Uusi-Esko
En tiedä lentokelistä mutta ilmeisesti ne suhteellisen nopeasti
lähtivät. Ainakin nykypäivän lähtöinnolla luulisi ukkojen olevan jo
juoksemassa kopteria kohti ensimmäisen maydayn kajahdettua ilmoille
Kyllä siinä 55 min vierähti lentoonlähtökäskyn ja lentoonlähdön välissä,
kuten näet 31.10. klo 22:20 viestistäni. Oliskohan pilotit ja
pintapelastajat olleet kotona nukkumassa ja soitettu hereille.
Eiköhän se ollut juuri noin. Vaimon vierestä lähtivät :-).
Jos nyt oikein muistan niin tämän onnettomuuden jälkeen alettiin myös
pohtia sitä, että saisiko esim. pelasushelikopterin henkilökunta
käytää auton katolla vilkkua kiirehtiessän lentokentälle. Ainakin
tuolloin pelastajan oli ajettava muun liikenteen mukana. Miten lie
nykyään?
En ole kuullut että kukaan olisi saanut lupaa käyttää sen kummempia
vilkkuja siviiliauton katolla siksi, että on kiire. Estonian tapauksen
kohdalla asialla tuskin olisi ollut suurta merkitystä, koska hälytyksen
tuloaikaan kaupungin läpi (Turussa) ajaa suhteellisen vilppaasti muutenkin.


-Teemu-
Teemu Uusi-Esko
2011-11-04 18:03:18 UTC
Permalink
Post by Asko Ikävalko
Post by Teemu Uusi-Esko
En tiedä lentokelistä mutta ilmeisesti ne suhteellisen nopeasti
lähtivät. Ainakin nykypäivän lähtöinnolla luulisi ukkojen olevan jo
juoksemassa kopteria kohti ensimmäisen maydayn kajahdettua ilmoille
Kyllä siinä 55 min vierähti lentoonlähtökäskyn ja lentoonlähdön välissä,
kuten näet 31.10. klo 22:20 viestistäni. Oliskohan pilotit ja
pintapelastajat olleet kotona nukkumassa ja soitettu hereille.
Tosiaan, enpä enää muistanut tuollaista - tosin tietysti kaikki on
suhteellista...sinänsä aika hurja vasteaika kun kuitenkin puhutaan
niistä meripelastuksen ammattilaisista. Vapaaehtoisten meripelastajien
aluksilla on tunnin lähtövalmius päivystyskaudella arkipäivisin,
viikonloppuisin useimmat alukset ovat ns. välittömässä lähtövalmiudessa.
Vapaapalokuntalaisetkin lähtevät melko vikkelästi verrattuna rajan
ukkoihin...


-Teemu-
Jorma Moll
2011-11-05 10:59:00 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
On 30 loka, 19:59, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Teemu Uusi-Esko
Jäin jo miettimään että oliko joku näköetäisyydellä, mutta tuubista
kuuntelin VHF-liikenteen tallenteet ja ainakin paikka selvisi
kohtuullisella tarkkuudella radioteitse lähimmille aluksille. Etäisyyttä
oli kuitenkin kymmenkunta mailia ja keli kova.
Näin minäkin muistelin, että ei sitä Estonian uppoamista nähnyt muut
kuin pelastusveneissä istuneet. Kyllä kai siellä joutui onnekkaimmatkin
ainakin tunnin verran odottamaan hätiin saapuneita muita aluksia ja
helikoptereita.
Osa pelastusveneistä ehti ajelehtia niin pitkälle, että ne löydettiin
vasta seuraavan päivän valossa.
-Asko
Joo .... pitihän tuo tarkistaa....:-)
" ..... MARIELLA oli ESTONIAsta
yhdeksän meripeninkulmaa koilliseen
kääntyessään klo 01.32 kohti onnettomuuspaikkaa.
 Neljän meripeninkulman
etäisyydellä ESTONIA katosi tutkan näytöltä noin klo 01.50–01.55...."
Neljän mailin päähän valotkin lienevät näkyneet. No... ainakin oli
niin että uppoamispaikka oli selvillä alusta alkaen
Laitanpa tähän vanhan kolumnin Baltic Guide- lehdestä:




Baltic Storm – Itämeren arvoitus.


Estonia- laivan kaatuminen oli suuri inhimillinen murhenäytelmä juuri
itsenäistyneelle kansakunnalle. Asiasta on kirjoitettu paljon.

Saksalainen toimittaja Jutta Rabe teki aiheesta myös elokuvan.
Filmissä väitetään, että onnettomuuden aiheutti Venäjän
tiedustelupalvelun järjestämä räjähdys. Laivassa oli juonen mukaan
aseita matkalla Venäjältä Yhdysvaltoihin.


Elokuvaa on haukuttu kaikkialla. Eipä siitä paljoa kehumista löydä.
Saapa istua mukavassa nojatuolissa puolitoistatuntisen. Kävin
katsomassa sen Helsingissä.
Katsomossa meitä oli kahdeksan, mahtunut olisi yli 100.

Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä.
Elokuvan räjäytysteoria on älytön. Suomen keskusrikospoliisi tutki
aikanaan visiirin maalinäytteet. Tutkimuskomission puheenjohtaja Kari
Lehtola on kirjoittanut: ”Niistä ei löytynyt minkään maan päällä
tunnetun räjähdysaineen palojäämiä. Onnettomuusyönä Seismologian
laitoksella oli Porkkalan niemellä erittäin herkkä mittausasema, joka
rekisteröi muun muassa yöllä keski- Virossa tapahtuneen palavan kiven
kaivosten kaivosperien räjäytykset. Jos Estonian onnettomuuspaikalla
olisi räjähtänyt, se olisi kiistattomasti rekisteröitynyt
mittauslaitteisiin.”

Elokuvassa näytetyt, alkuperäiset, onnettomuuspaikalla otetut
filminpätkät ovat niin lyhyitä, että niistä ei saa juuri mitään
selvää. Valkokankaalle räväytetään milloin vesilastissa olevaa
pelastusvenettä, milloin pelastuslauttaa tai pintapelastajaa, joka
nostaa veteen jäykistynyttä uhria.


Esim. itse päätapahtuma, Estonian uppoaminen on esitetty muutamalla
väläyksellä, jossa päänäyttelijä seisoo laivan partaalla ja
vesipärskeet lyövät yli aluksen. Tuntuu kuin kohtaus olisi filmattu
Jutta Raben kodin hämärän porealtaan äärellä, ämpäristä vettä
roiskien.
Itämeren arvoituksen ratkaisu on se, että mitään arvoitusta ei ole.
Kaikki on selvitetty.

Olen lukenut asiasta pari kirjaa, tutkimusraportin ja kymmeniä
lehtiartikkeleita.
Parhaan kuvan tapahtuneesta antoi radiosta tullut kuunnelma, jossa
hukkuneen omainen itki, hän itki pitkään ja sydäntä särkevästi. Se
kertoi enemmän kuin
sanat ja kuvat.

Maailmalla liikkuu yli neljätuhatta keulaporttialusta. Saanko sanoa
harrastelijamerenkulkijan ajatuksen? -Ne kaikki ovat virhe. Aluksen
keula ei saa olla ”rikki”, siis irrotettavissa. Laiva voidaan yhtä
hyvin lastata kyljestä. Autoissa on kääntyvät etupyörät. Näin ei
onnettomuustilanteessa vesi pääsisi suoraan autokannelle. Laskelmien
mukaan laiva voi kaatua jo 20- 50 cm: n vesimäärästä autokannella.

Jos sanotaan ilkeästi niin Jutta Rabe pääsi silloin pinnalle kun
Estonia meni pohjaan.

Jorma Moll
Teemu Uusi-Esko
2011-11-05 22:49:36 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Baltic Storm – Itämeren arvoitus.
Estonia- laivan kaatuminen oli suuri inhimillinen murhenäytelmä juuri
itsenäistyneelle kansakunnalle. Asiasta on kirjoitettu paljon.
Saksalainen toimittaja Jutta Rabe teki aiheesta myös elokuvan.
Filmissä väitetään, että onnettomuuden aiheutti Venäjän
tiedustelupalvelun järjestämä räjähdys. Laivassa oli juonen mukaan
aseita matkalla Venäjältä Yhdysvaltoihin.
Ostin jopa itselleni tuon em. elokuvan jostain tarjouskorista hyvin
halvalla. Eipä se häävi elokuva ole, mielenkiintoisinta on katsella
sitä mitkä laivat missäkin on yritetty retusoida näyttämään Estonialta.
Huonoin yritys lienee se missä laivaa lastataan keulasta porttien
ollessa auki. Ei siinä muuten mitään mutta laiva on Stena Europe jossa
on perhosportit, ei visiiriä...
Post by Jorma Moll
Maailmalla liikkuu yli neljätuhatta keulaporttialusta. Saanko sanoa
harrastelijamerenkulkijan ajatuksen? -Ne kaikki ovat virhe. Aluksen
keula ei saa olla ”rikki”, siis irrotettavissa.
Kun se toteutetaan oikein ja pidetään kunnossa, ei keulaportti ole
erityisen suuri riski. Tämä meidän itämeremme on kuitenkin pikku
lätäkkö jossa harvoin on oikein kunnon aallokkoa. Sellaista missä ei
keulavisiirilliselläkin aluksella selviäisi turvallisesti, kun vain
pudottaa nopeutta ja käyttää järkeä. Toisaalta Mariellan sisar, entinen
m/s Olympia ajoi vuosia Portsmouthin ja Bilbaon väliä nimellä Pride of
Bilbao, kulkien oikeinkin rajussa kelissä ja kummasti vain siinäkin
keulavisiiri pysyi paikoillaan.


Laiva voidaan yhtä
Post by Jorma Moll
hyvin lastata kyljestä. Autoissa on kääntyvät etupyörät. Näin ei
onnettomuustilanteessa vesi pääsisi suoraan autokannelle. Laskelmien
mukaan laiva voi kaatua jo 20- 50 cm: n vesimäärästä autokannella.
Paljon se on kiinni myös aluksen liikennöintialueesta ja matkan
pituudesta. Varsinkin Suomesta lähinaapureihin liikennöivät
matkustaja-autolautat liikkuvat sen verran kireällä aikataululla, että
läpiajettavuus on miltei edellytys sille että homma toimii. Toki esim.
Amorellassa on 5. kannella ns. garage eli henkilöautoille oma autokansi,
jonne on vain yksi portti perässä styyran puolella. Henkilöautoja on
nätti pakata sellaiseen tilaan koska ne eivät oikaise kovin paljoa ja
niitä on helppo myös vekslailla edestakaisin. Kun ajoneuvon pituus
alkaa olla yli 12 metriä ja akseliväli on yli 7 metriä (näihin
kriteereihin mahtuvat ns. normaalikokoiset ja sitä suuremmat
linja-autot, puoliperävaunuyhdistelmät ja pohjoismaiset kuorma-auton ja
varsinaisen perävaunun yhdistelmät) alkaa tilantarve käännöksissä olla
siinä määrin suuri, että kylkilastauksessa laivaan jää huomattava määrä
hukkatilaa. Hukkatilaa joka tietystikään ei tuota mutta huonossa
tilanteessa voi olla myös turvallisuusriski koska se mahdollistaa lastin
reilumman liikkumisen. Luonnollisesti kovassa kelissä tulisi rahti
surrata mutta ei se ole ainutlaatuista että sääennusteet menevät
pieleen. Veden liikkumista voi estää välilaipioilla, jollaisia nykyään
näkee kaikissa täkäläisillä vesillä liikkuvissa laivoissa. Kyllä, jopa
RG-1:ssä. RG-1:ssä on sivuportti jota en tiedä koskaan käytetyn
täkäläisillä vesillä, pizzalaivaan isot ajoneuvot pääasiassa peruutetaan
sisään. Ratkaisu toimii linjalla, missä on suhteellisen vähän ryssiä ja
euroryssiä - ryhmiä joissa peruutustaidottomia on suhteellisen paljon.
Finnsailorin ollessa vielä Naantalin ja Kapellskärin välillä oli
alakerran lastaamisen seuraaminen välillä ihan hupaisaa kun Igor ja
Stanislaw epätoivon vimmalla yrittivät saada yksisaranaista yhdistelmää
takaperin laivaan. Jokainen aloittaa joskus mutta ei se aina
harjoitelleellakaan laakista mene; kerran tosin yllätin itsenikin
peruuttamalla moduliyhdistelmän RG-1:een sisälle, "vaihtamalla kaistaa"
pykälän verran vasemmalle, työntämällä yhdistelmän kahden irtoperän
välistä välilaipion eteen (no, ahterin puolelle) viivasuoraksi.
Pysähtymättä välillä.

Kyljestä lastaaminen edellyttää sivuporttia. Suurta aukkoa laivan
kyljessä. Kun asiat menevät riittävästi päin honkia voi kyljessä oleva
pienempikin aukko upottaa laivan. Näin kävi m/s Zenobialle joka miltei
uutena upposi Kyproksen edustalla ensin autopilotin seottua mikä
aiheutti lastin siirtymisen ja sittemmin painolastitankkien välisen
venttiilin petettyä. Ensimmäinen kallistus meni hyvin, toinen päin
peetä; toisella puolella oli luotsiportti auki ja siitä vesi tulvi
sisään ja niin Zenobiasta tuli suosittu sukelluskohde. Kylkiportin
moninkertainen varmistaminen ilman huomattavasti tilaa vieviä rakenteita
on vielä vaikeampaa kuin keulaportin, ks. selostus alempana Amorellan ja
Isabellan keulaporttijärjestelystä.
http://www.faktaomfartyg.nu/zenobia_1979.htm

Grimaldi-Finnlinesin ropaxeilla on väljempi aikataulu kuin
ihmislaivoilla, mutta silti kaikki kolme Finnlinkin alusta ovat
läpiajettavia. Kaksi niistä on Stena Linen sukua, toinen oikeastikin
entinen Stena Britannica, joka on liikennöinyt Hoek van Hollandin ja
Harwichin väliä. Kuten kartasta http://g.co/maps/mvwqk käy ilmi seutu
ei ole sitä kaikkein tyynimpänä tunnettua. Jos keulaporttien rakenne on
mitoitettu sikäläisiin oloihin, sen pitää kyllä kestää täkäläiset
loiskeet. Estonian keula oli rakennettu enimmäkseen saaristoajoa
sisältävää Turun linjaa silmälläpitäen, vaikka alus olikin sittemmin
hyväksytty avomeriliikenteeseen. Onnettomuustilanteessa rampin yläpään
kotelointi visiirin sisään oli kohtalokasta, koska putoava visiiri veti
sinällään vesitiiviin rampin auki. Esimerkiksi Viking Linen jo yli 20
vuotta liikennöineet jugoslavialaissisaret Amorella ja Isabella ovat
rakennettu siten, ettei edellämainittu ole mahdollista. Jos keulan
perhosportit jostakin syystä aukeaisivat tai putoaisivat ajon aikana,
pitää ramppi vielä veden poissa autokannelta. Jos ramppikin vielä
päästää veden sisään, on sen takana vielä yksi portti. Jos siitäkin
huolimatta vettä pääsisi autokannelle, se ei kuitenkaan pääse kiertämään
casingia takakautta koska casingin takapään kohdalla ovat nuo
"Estonia-portit". Komentosillalla merkkivalot kertovat porttien tilan
ja rampin ja porttien välisiä tiloja valvoo vielä kameratkin. Amorellan
ja Isabellan keulaporttiongelmat ovatkin rajoittuneet siihen, että
portit eivät joskus olekaan auenneet, vaaratilanteista en ole kuullut.
Varustamo on Ahvenanmaalta, missä on pitkät perinteet merenkulusta ja
miehistö lähinnä suomalaista/ahvenanmaalaista ja ruotsalaista, etenkin
Estonian jälkeen koko orkesterille on selvää että pahassa kelissä on
parempi myöhästyä pari tuntia kuin ettei tulla ollenkaan perille ja että
laiva tulee pitää kaikilta osin mahdollisimman hyvässä kunnossa. En
tiedä kuinka lujaa laatua Brodosplitistä on aikanaan tullut mutta kun
laiva on liikennöinyt yli 20 vuotta ja on yhä edelleen varsin hyvässä
iskussa, se on hyvä arvosana miehistölle. Isabella poistuu linjalta
uudisrakennuksen valmistuessa noin kahden vuoden kuluttua, syynä ovat
koneongelmat, vaikka laiva on Amorellaa uudempi. Koneongelmien syynä on
se, että Sky Barilla varustetussa Isabellassa on vakavuuden
varmistamiseksi peräsponsonit, jotka kasvattavat kulkuvastusta ja siksi
laivan koneet ovat joutuneet kovemmalle rasitukselle kuin samaa linjaa
liikennöivässä Amorellassa, jossa ei ole Sky Baria ja joka ei näinollen
tarvitse myöskään lisävakautusta. Minulle ainakin riittää tuolla
saaristolinjalla kolminkertainen varmistus, en tiedä mikä sinun
vaatimustasosi on. Viking Linen uudisrakennuskin tulee olemaan - juuri
niin - läpiajettava.

Jos näistä laivoista puhutaan on m/s Mariella oma ilmiönsä, se on
liikennöinyt samaa linjaa vuodesta 1985. Siellä on töissä ihmisiä jotka
ovat asuneet törninsä samassa hytissä yli 26 vuotta. Jos joskus käytte
risteilemässä Mariellalla, katsokaa sen paikkojen kuntoa. Viisivuotias
Silja Galaxy näyttää paikoin sisätiloiltaan purkukuntoiselta romulta
Mariellan rinnalla, Mariella on todella siisti ja hyväkuntoinen.
Kaikesta huomaa että henkilökunta on yhteen hitsautunut porukka joka on
ylpeä laivastaan. Kyllähän linjaparilla Gabriellalla hyvä palvelu on,
mutta Mariellassa sekin pistetään ripauksen paremmaksi. Enkä ole
missään syönyt niin hyvää pippuripihviä kuin Mariellalla.
Post by Jorma Moll
Jos sanotaan ilkeästi niin Jutta Rabe pääsi silloin pinnalle kun
Estonia meni pohjaan.
Taisi olla vain pohjasedimentin pölähdys, kun ei ole Rabesta taas
aikoihin kuulunut.


-Teemu-
Jorma Moll
2011-11-06 04:59:22 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
           Baltic Storm – Itämeren arvoitus.
Estonia- laivan kaatuminen  oli suuri inhimillinen murhenäytelmä juuri
itsenäistyneelle kansakunnalle. Asiasta on kirjoitettu paljon.
Saksalainen toimittaja Jutta Rabe teki aiheesta myös elokuvan.
Filmissä väitetään, että onnettomuuden aiheutti Venäjän
tiedustelupalvelun järjestämä räjähdys. Laivassa oli juonen mukaan
aseita matkalla Venäjältä Yhdysvaltoihin.
Ostin jopa itselleni tuon em. elokuvan jostain tarjouskorista hyvin
halvalla.  Eipä se häävi elokuva ole, mielenkiintoisinta on katsella
sitä mitkä laivat missäkin on yritetty retusoida näyttämään Estonialta.
  Huonoin yritys lienee se missä laivaa lastataan keulasta porttien
ollessa auki.  Ei siinä muuten mitään mutta laiva on Stena Europe jossa
on perhosportit, ei visiiriä...
Maailmalla liikkuu yli neljätuhatta keulaporttialusta. Saanko sanoa
harrastelijamerenkulkijan ajatuksen? -Ne kaikki ovat virhe. Aluksen
keula ei saa olla ”rikki”, siis irrotettavissa.
Kun se toteutetaan oikein ja pidetään kunnossa, ei keulaportti ole
erityisen suuri riski.  Tämä meidän itämeremme on kuitenkin pikku
lätäkkö jossa harvoin on oikein kunnon aallokkoa.  Sellaista missä ei
keulavisiirilliselläkin aluksella selviäisi turvallisesti, kun vain
pudottaa nopeutta ja käyttää järkeä.  Toisaalta Mariellan sisar, entinen
m/s Olympia ajoi vuosia Portsmouthin ja Bilbaon väliä nimellä Pride of
Bilbao, kulkien oikeinkin rajussa kelissä ja kummasti vain siinäkin
keulavisiiri pysyi http://youtu.be/a4qr6PEgqww
Laiva voidaan  yhtä
hyvin lastata kyljestä. Autoissa on kääntyvät etupyörät. Näin ei
onnettomuustilanteessa vesi pääsisi suoraan autokannelle. Laskelmien
mukaan laiva voi kaatua jo  20- 50 cm: n  vesimäärästä autokannella.
Paljon se on kiinni myös aluksen liikennöintialueesta ja matkan
pituudesta.  Varsinkin Suomesta lähinaapureihin liikennöivät
matkustaja-autolautat liikkuvat sen verran kireällä aikataululla, että
läpiajettavuus on miltei edellytys sille että homma toimii.  Toki esim.
Amorellassa on 5. kannella ns. garage eli henkilöautoille oma autokansi,
jonne on vain yksi portti perässä styyran puolella.  Henkilöautoja on
nätti pakata sellaiseen tilaan koska ne eivät oikaise kovin paljoa ja
niitä on helppo myös vekslailla edestakaisin.  Kun ajoneuvon pituus
alkaa olla yli 12 metriä ja akseliväli on yli 7 metriä (näihin
kriteereihin mahtuvat ns. normaalikokoiset ja sitä suuremmat
linja-autot, puoliperävaunuyhdistelmät ja pohjoismaiset kuorma-auton ja
varsinaisen perävaunun yhdistelmät) alkaa tilantarve käännöksissä olla
siinä määrin suuri, että kylkilastauksessa laivaan jää huomattava määrä
hukkatilaa.  Hukkatilaa joka tietystikään ei tuota mutta huonossa
tilanteessa voi olla myös turvallisuusriski koska se mahdollistaa lastin
reilumman liikkumisen.  Luonnollisesti kovassa kelissä tulisi rahti
surrata mutta ei se ole ainutlaatuista että sääennusteet menevät
pieleen.  Veden liikkumista voi estää välilaipioilla, jollaisia nykyään
näkee kaikissa täkäläisillä vesillä liikkuvissa laivoissa.  Kyllä, jopa
RG-1:ssä.  RG-1:ssä on sivuportti jota en tiedä koskaan käytetyn
täkäläisillä vesillä, pizzalaivaan isot ajoneuvot pääasiassa peruutetaan
sisään.  Ratkaisu toimii linjalla, missä on suhteellisen vähän ryssiä ja
euroryssiä - ryhmiä joissa peruutustaidottomia on suhteellisen paljon.
Finnsailorin ollessa vielä Naantalin ja Kapellskärin välillä oli
alakerran lastaamisen seuraaminen välillä ihan hupaisaa kun Igor ja
Stanislaw epätoivon vimmalla yrittivät saada yksisaranaista yhdistelmää
takaperin laivaan.  Jokainen aloittaa joskus mutta ei se aina
harjoitelleellakaan laakista mene; kerran tosin yllätin itsenikin
peruuttamalla moduliyhdistelmän RG-1:een sisälle, "vaihtamalla kaistaa"
pykälän verran vasemmalle, työntämällä yhdistelmän kahden irtoperän
välistä välilaipion eteen (no, ahterin puolelle) viivasuoraksi.
Pysähtymättä välillä.
Kyljestä lastaaminen edellyttää sivuporttia.  Suurta aukkoa laivan
kyljessä.  Kun asiat menevät riittävästi päin honkia voi kyljessä oleva
pienempikin aukko upottaa laivan.  Näin kävi m/s Zenobialle joka miltei
uutena upposi Kyproksen edustalla ensin autopilotin seottua mikä
aiheutti lastin siirtymisen ja sittemmin painolastitankkien välisen
venttiilin petettyä.  Ensimmäinen kallistus meni hyvin, toinen päin
peetä; toisella puolella oli luotsiportti auki ja siitä vesi tulvi
sisään ja niin Zenobiasta tuli suosittu sukelluskohde.  Kylkiportin
moninkertainen varmistaminen ilman huomattavasti tilaa vieviä rakenteita
on vielä vaikeampaa kuin keulaportin, ks. selostus alempana Amorellan ja
Isabellan keulaporttijärjestelystä.http://www.faktaomfartyg.nu/zenobia_1979.htm
Grimaldi-Finnlinesin ropaxeilla on väljempi aikataulu kuin
ihmislaivoilla, mutta silti kaikki kolme Finnlinkin alusta ovat
läpiajettavia.  Kaksi niistä on Stena Linen sukua, toinen oikeastikin
entinen Stena Britannica, joka on liikennöinyt Hoek van Hollandin ja
Harwichin väliä.  Kuten kartastahttp://g.co/maps/mvwqkkäy ilmi seutu
ei ole sitä kaikkein tyynimpänä tunnettua.  Jos keulaporttien rakenne on
mitoitettu sikäläisiin oloihin, sen pitää kyllä kestää täkäläiset
loiskeet.  Estonian keula oli rakennettu enimmäkseen saaristoajoa
sisältävää Turun linjaa silmälläpitäen, vaikka alus olikin sittemmin
hyväksytty avomeriliikenteeseen.  Onnettomuustilanteessa rampin yläpään
kotelointi visiirin sisään oli kohtalokasta, koska putoava visiiri veti
sinällään vesitiiviin rampin auki.  Esimerkiksi Viking Linen jo yli 20
vuotta liikennöineet jugoslavialaissisaret Amorella ja Isabella ovat
rakennettu siten, ettei edellämainittu ole mahdollista.  Jos keulan
perhosportit jostakin syystä aukeaisivat tai putoaisivat ajon aikana,
pitää ramppi vielä veden poissa autokannelta.  Jos ramppikin vielä
päästää veden sisään, on sen takana vielä yksi portti.  Jos siitäkin
huolimatta vettä pääsisi autokannelle, se ei kuitenkaan pääse kiertämään
casingia takakautta koska casingin takapään kohdalla ovat nuo
"Estonia-portit".  Komentosillalla merkkivalot kertovat porttien tilan
ja rampin ja porttien välisiä tiloja valvoo vielä kameratkin.  Amorellan
ja Isabellan keulaporttiongelmat ovatkin rajoittuneet siihen, että
portit eivät joskus olekaan auenneet, vaaratilanteista en ole kuullut.
Varustamo on Ahvenanmaalta, missä on pitkät perinteet merenkulusta ja
miehistö lähinnä suomalaista/ahvenanmaalaista ja ruotsalaista, etenkin
Estonian jälkeen koko orkesterille on selvää että pahassa kelissä on
parempi myöhästyä pari tuntia kuin ettei tulla ollenkaan perille ja että
laiva tulee pitää kaikilta osin mahdollisimman hyvässä kunnossa.  En
tiedä kuinka lujaa laatua Brodosplitistä on aikanaan tullut mutta kun
laiva on liikennöinyt yli 20 vuotta ja on yhä edelleen varsin hyvässä
iskussa, se on hyvä arvosana miehistölle.  Isabella poistuu linjalta
uudisrakennuksen valmistuessa noin kahden vuoden kuluttua, syynä ovat
koneongelmat, vaikka laiva on Amorellaa uudempi.  Koneongelmien syynä on
se, että Sky Barilla varustetussa Isabellassa on vakavuuden
varmistamiseksi peräsponsonit, jotka kasvattavat kulkuvastusta ja siksi
laivan koneet ovat joutuneet kovemmalle rasitukselle kuin samaa linjaa
liikennöivässä Amorellassa, jossa ei ole Sky Baria ja joka ei näinollen
tarvitse myöskään lisävakautusta. Minulle ainakin riittää tuolla
saaristolinjalla kolminkertainen varmistus, en tiedä mikä sinun
vaatimustasosi on.  Viking Linen uudisrakennuskin tulee olemaan - juuri
niin - läpiajettava.
Jos näistä laivoista puhutaan on m/s Mariella oma ilmiönsä, se on
liikennöinyt samaa linjaa vuodesta 1985.  Siellä on töissä ihmisiä jotka
ovat asuneet törninsä samassa hytissä yli 26 vuotta.  Jos joskus käytte
risteilemässä Mariellalla, katsokaa sen paikkojen kuntoa.  Viisivuotias
Silja Galaxy näyttää paikoin sisätiloiltaan purkukuntoiselta romulta
Mariellan rinnalla, Mariella on todella siisti ja hyväkuntoinen.
Kaikesta huomaa että henkilökunta on yhteen hitsautunut porukka joka on
ylpeä laivastaan.  Kyllähän linjaparilla Gabriellalla hyvä palvelu on,
mutta Mariellassa sekin pistetään ripauksen paremmaksi.  Enkä ole
missään syönyt niin hyvää pippuripihviä kuin Mariellalla.
Jos sanotaan ilkeästi niin Jutta Rabe pääsi silloin pinnalle kun
Estonia meni pohjaan.
Taisi olla vain pohjasedimentin pölähdys, kun ei ole Rabesta taas
aikoihin kuulunut.
-Teemu-
Kiitos hyvästä selostuksesta. En minä ammattilaisia halua neuvoa. Olen
vaan ajatteleva maallikko. Kymmenkunta kertaa olen käynyt rekan
kyydissä keski- Euroopassa ja liikunut eri laivoilla Itämerellä Itä-
Saksaa myöten.
Teemu Uusi-Esko
2011-11-08 13:47:53 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Kiitos hyvästä selostuksesta. En minä ammattilaisia halua neuvoa. Olen
vaan ajatteleva maallikko. Kymmenkunta kertaa olen käynyt rekan
kyydissä keski- Euroopassa ja liikunut eri laivoilla Itämerellä Itä-
Saksaa myöten.
En minäkään laivatekniikassa mikään ammattilainen ole mutta jo niistä
ajoista kun asuimme Ruotsissa ja kuljimme lomilla Suomessa olen ollut
näistä lähivesiemme "yhteysaluksista/raitiovaunuista" kiinnostunut ja
seurannut niiden kehitystä. Sen sijaan olen sen tuhatkunta kertaa
sovittanut täysperävaunuyhdistelmää tai moduliyhdistelmää moneen eri
laivaan ja nähnyt eroja niin laivoissa kuin miehistöissäkin. Eikä niin
huonoa ettei jotain hyvääkin, Estonian turmasta opittiin paljon ja ilman
sitä ei muissa laivoissa olisi autokannen väliportteja yms.
turvallisuusparannuksia.

Ei mielipiteesi väärä ole, halusin vain ilmaista sen että
tuplavarmistamalla "rikkinäisen" keulankin saa melkolailla turvalliseksi.

-Teemu-
Markus Strand
2011-11-06 06:39:08 UTC
Permalink
Post by Teemu Uusi-Esko
Jos näistä laivoista puhutaan on m/s Mariella oma ilmiönsä, se on
liikennöinyt samaa linjaa vuodesta 1985. Siellä on töissä ihmisiä jotka
ovat asuneet törninsä samassa hytissä yli 26 vuotta. Jos joskus käytte
risteilemässä Mariellalla, katsokaa sen paikkojen kuntoa. Viisivuotias
Silja Galaxy näyttää paikoin sisätiloiltaan purkukuntoiselta romulta
Mariellan rinnalla, Mariella on todella siisti ja hyväkuntoinen.
Tuosta olen aivan samaa mieltä. Hyvin toimiva porukka pitää paikat
kunnossa. Ja asiakkaat viihtyvät.

Kun aikoinaan teimme yhden kerhon kanssa risteilyjä, niin lähes
poikkeuksetta menimme Mariellalla. Palvelu pelasi ja henkilökunta oli
ystävällistä.

++MStr
Asko Ikävalko
2011-11-07 19:45:02 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Onnettomuusyönä Seismologian
laitoksella oli Porkkalan niemellä erittäin herkkä mittausasema, joka
rekisteröi muun muassa yöllä keski- Virossa tapahtuneen palavan kiven
kaivosten kaivosperien räjäytykset. Jos Estonian onnettomuuspaikalla
olisi räjähtänyt, se olisi kiistattomasti rekisteröitynyt
mittauslaitteisiin.”
Noinkohan on? Jotenkin äkkiseltään luulisi, että veden pinnalla
tapahtuva räjähdys aiheuttaa vain paikallisen paineaallon, joka ilmassa
häviää tuulen mukana ja vedessä aaltojen mukana parin kilometrin
matkalla. Peruskalliossa tapahtuva räjähdys on asia erikseen, joka
kantautuukin pidemmälle.

-Asko
Jorma Moll
2011-11-07 19:52:43 UTC
Permalink
On 7 marras, 21:45, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Jorma Moll
Onnettomuusyönä Seismologian
laitoksella oli Porkkalan niemellä erittäin herkkä mittausasema, joka
rekisteröi muun muassa yöllä keski- Virossa tapahtuneen palavan kiven
kaivosten kaivosperien räjäytykset. Jos Estonian onnettomuuspaikalla
olisi räjähtänyt, se olisi kiistattomasti rekisteröitynyt
mittauslaitteisiin.”
Noinkohan on? Jotenkin äkkiseltään luulisi, että veden pinnalla
tapahtuva räjähdys aiheuttaa vain paikallisen paineaallon, joka ilmassa
häviää tuulen mukana ja vedessä aaltojen mukana parin kilometrin
matkalla. Peruskalliossa tapahtuva räjähdys on asia erikseen, joka
kantautuukin pidemmälle.
Epäiliin asiaa ihan samoin kuin sinä. Aika vahva muistikuva on jäänyt
että suomalainen onnettomuuden tutkija Lehtola olisi näin sanonut.
Minusta hän on antanut luotettavia lausuntoja.

(Päätäni en anna pantiks, Lehtolan pään kylläkin :-) )
Post by Asko Ikävalko
-Asko
Asko Ikävalko
2011-11-07 21:16:49 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Epäiliin asiaa ihan samoin kuin sinä. Aika vahva muistikuva on jäänyt
että suomalainen onnettomuuden tutkija Lehtola olisi näin sanonut.
Joo, no toisaalta kyllähän se merenpohja on melko lähellä. Jos
paineaalto muutaman satakin metriä jaksaa vedessä edetä ja edes hieman
hetkautettua kalliota, niin kalliossa tärähdys eteneekin varmaan paljon
pidemmälle.

-Asko
Jorma Moll
2011-11-08 13:01:03 UTC
Permalink
On 7 marras, 23:16, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Jorma Moll
Epäiliin asiaa ihan samoin kuin sinä. Aika vahva muistikuva on jäänyt
että suomalainen onnettomuuden tutkija Lehtola olisi näin sanonut.
Joo, no toisaalta kyllähän se merenpohja on melko lähellä. Jos
paineaalto muutaman satakin metriä jaksaa vedessä edetä ja edes hieman
hetkautettua kalliota, niin kalliossa tärähdys eteneekin varmaan paljon
pidemmälle.
-Asko
5- 6 vuotta sitten Jäämerellä uppos venäläisten sukellusvene Kursk.
Eiköhän sillonkin koetettu katsella seismologien käyriä, jos
mahdollisesti olisi ollut räjähdys syynä.
Jorma Moll
2011-11-08 13:43:51 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
On 7 marras, 23:16, Asko Ikävalko
Post by Asko Ikävalko
Post by Jorma Moll
Epäiliin asiaa ihan samoin kuin sinä. Aika vahva muistikuva on jäänyt
että suomalainen onnettomuuden tutkija Lehtola olisi näin sanonut.
Joo, no toisaalta kyllähän se merenpohja on melko lähellä. Jos
paineaalto muutaman satakin metriä jaksaa vedessä edetä ja edes hieman
hetkautettua kalliota, niin kalliossa tärähdys eteneekin varmaan paljon
pidemmälle.
-Asko
5- 6 vuotta sitten Jäämerellä uppos venäläisten sukellusvene Kursk.
Eiköhän sillonkin koetettu katsella seismologien käyriä, jos
mahdollisesti olisi ollut räjähdys syynä.
no niin .... pithän tuo tarkistaa. Wikipediassa sanotaan mm:

"....Kurskissa tapahtui myös toinen suurempi räjähdys, jonka
voimakkuus vastasi 3–7 tonnin TNT-latausta, ja mittalaitteiden mukaan
sen synnyttämä vedenalainen värähtely oli Richterin asteikolla 3,5:n
ja 4,6:n välillä, eli se vastasi heikkoa maanjäristystä[....."


http://fi.wikipedia.org/wiki/Kursk_(sukellusvene)
Jorma Moll
2011-10-26 11:38:36 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
llllllllllllllllllllllllllll
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
Eilisessä Hesarissa on vähän outo juttu asiasta. Otsikko on
"Rahtialuksen miehistö kuvitteli törmänneensä muuhun kuin laivaan."

Jutussa on lause: " Rahtialusta koskevan rikostutkinnan
käynnistämiseksi päättä tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan aluksen
oma lippuvaltio eli Bahama."

llllllllllllllll

Eiks tuo ole outo käsitys syyllisen etsimisestä?
Jorma Moll
2011-10-30 04:16:30 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
llllllllllllllllllllllllllll
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.merivartiosto.fi/rvl/slmv/home.nsf/PNFBD/FC2107D8BE8A95B3C225793200443FDB?opendocument


llllllllllllllllllllllllll

Ihmeen kauan vaan kesti ennen kuin apu ehti paikalle, jos kerran
hätälähetin kertoi missä onnettomuus oli sattunut. Mahtaako se
lähettää ihan selvät koordinaatitkin?
Nyt jouduttiin pillin äänen perusteella etsimään pelastuslauttaa.
Sumussa on kylläkin vaikea määritellä edes äänen suuntaa. Kovaa
aallokkoa ei tainnut olla.
Tässä ajassa matkustajalautta ehtii ajaa Helsingistä Tallinnaan ja
takaisin.

.....no joo .... pakkohan se on myöntää että maalla viisaita ollaan
jne...
.... eli että ei tällaisilla pohdinnoilla paljon arvoa ole, oma pieni
mielenkiintonsa kuitenkin. Meri on kova elementti, eteenkin tähän
aikaan vuodesta.
Lume Laipio
2011-10-30 10:29:48 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren välisellä merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehistön onnistui pelastautua..."
llllllllllllllllllllllllllll
Onks missään tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.merivartiosto.fi/rvl/slmv/home.nsf/PNFBD/FC2107D8BE8A95B3C225793200443FDB?opendocument
llllllllllllllllllllllllll
Ihmeen kauan vaan kesti ennen kuin apu ehti paikalle, jos kerran
hätälähetin kertoi missä onnettomuus oli sattunut. Mahtaako se
lähettää ihan selvät koordinaatitkin?
Nyt jouduttiin pillin äänen perusteella etsimään pelastuslauttaa.
Ota kuule Molli ihan rauhallisesti.
Jos sulla pää joskus pimahtaa, soita paikalliseen
"vahetetumis-priljoonaan" vai mitä ne valkotakkiset on.
Toistaiseksihan sulla menee kivasti, on Hesarit ja
muut Me Naiset.
Jorma Moll
2011-10-30 10:56:21 UTC
Permalink
Post by Lume Laipio
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren v lisell merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehist n onnistui pelastautua..."
llllllllllllllllllllllllllll
Onks miss n tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.merivartiosto.fi/rvl/slmv/home.nsf/PNFBD/FC2107D8BE8A95B3C...
llllllllllllllllllllllllll
Ihmeen kauan vaan kesti ennen kuin apu ehti paikalle, jos kerran
h t l hetin kertoi miss onnettomuus oli sattunut. Mahtaako se
l hett ihan selv t koordinaatitkin?
Nyt jouduttiin pillin nen perusteella etsim n pelastuslauttaa.
Ota kuule Molli ihan rauhallisesti.
Jos sulla p joskus pimahtaa, soita paikalliseen
"vahetetumis-priljoonaan" vai mit ne valkotakkiset  on.
Toistaiseksihan sulla menee kivasti, on Hesarit ja
muut Me Naiset.
..älä ota enää....
Lume Laipio
2011-10-30 19:47:00 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Lume Laipio
Post by Jorma Moll
"...Suomalainen Florence-kalastusalus on uponnut Suomenlahdella
Porkkalan ja Naissaaren v lisell merialueella. Aluksen nelihenkisen
virolaismiehist n onnistui pelastautua..."
llllllllllllllllllllllllllll
Onks miss n tarkempaa selostusta miten tuo tapahtui
http://www.merivartiosto.fi/rvl/slmv/home.nsf/PNFBD/FC2107D8BE8A95B3C...
llllllllllllllllllllllllll
Ihmeen kauan vaan kesti ennen kuin apu ehti paikalle, jos kerran
h t l hetin kertoi miss onnettomuus oli sattunut. Mahtaako se
l hett ihan selv t koordinaatitkin?
Nyt jouduttiin pillin nen perusteella etsim n pelastuslauttaa.
Ota kuule Molli ihan rauhallisesti.
Jos sulla p joskus pimahtaa, soita paikalliseen
"vahetetumis-priljoonaan" vai mit ne valkotakkiset on.
Toistaiseksihan sulla menee kivasti, on Hesarit ja
muut Me Naiset.
..älä ota enää....
Hyvä huomio. Mutta sana pysyy.
Loading...